Vuonna 2015 RAY:n teettämässä tutkimuksessa tuli esille, että joka viides suomalainen kokee joskus yksinäisyyttä ja joka kahdeskymmenes on jatkuvasti yksin. Eniten yksinäisyyttä kokevat nuoret ja vanhat. Ja saaman aikaa niin nuoret kuin vanhat suomalaiset ihannoivat yksin pärjäämistä. Onneksi kaikki eivät ajattele näin esim. nuoret varusmiehet.
On varmasti monia syitä siihen, miksi kulttuurissamme ihaillaan yksin selviämisen taitoa. Mielestäni tämä ihailu liittyy heikkoon empatiakyvyn eli myötäelämisen taitoon. Meidän on vaikea olla lempeitä niin itseä kuin toisia kohtaan, jos emme tunnista omia tai toisen tunteita. Silloin jää ainoaksi vaihtoehdoksi selvitä yksin.
Psykoterapiassa voi saada kokemuksen siitä, millaista on antaa toisen ihmisen auttaa. Samalla voi kehittää omaa kykyään olla kosketuksissa niin omien kuin toisten tunteiden ja tarpeiden kanssa. Voidaksemme hyvin tarvitsemme päivittäin sekä empatia- että sympatiakykyä.
Mitä empatia on?
Empatia on ihmissuhdetaito ja se on osa henkistä pääomaa. Empatia merkitsee toisen ihmisen eläytyvää ymmärtämistä: empaattinen ihminen käsittää, mitä toinen ajattelee, tuntee, kokee ja miksi hän toimii sillä tavalla kuin toimii.
Rauhallinen ja positiivinen psykoterapeutti viestittää psykoterapiassa olijalle: olet turvassa.
Aivoja ja empatiaa on tutkittu jo useita vuosikymmeniä. Tutkija Daniel Golemanin mielestä empatia voidaan jaotella kolmeen empatian lajiin, jotka ovat:
- kognitiivinen empatia – kykyä käsittää, miten toiset ihmiset näkevät maailman ja kykyä katsoa elämää toisten ihmisten perspektiivistä. Tämä kyky auttaa meitä viestimään toisille ymmärrettävästi.
- Emotionaalinen empatia – kykyä ymmärtää, miltä toisesta tuntuu.
Nämä empatian tasot auttavat meitä tulemaan toimeen toisten ihmisten kanssa. Kolmas empatian taso liittyy huolenpitoon ja oppimiseen.
- Empaattinen huolenpito johdattaa empaattisiin tekoihin suhteessa toiseen ihmiseen. Empaattinen huolenpito ruokkii näitä edellä mainittuja ”empatia lajeja”. Tätä empatian lajia voi oppia vain oman kokemuksen kautta eli olemalla hoivattavana.
Miksi myötätunto on tärkeää psykoterapiassa?
Psykoterapia on asioiden tutkailua ja uusien asioiden oppimista. Rauhallinen ja positiivinen psykoterapeutti viestittää psykoterapiassa olijalle: olet turvassa. Psykoterapeutti pyrkii parhaansa mukaan ymmärtämään sinua ja kokemuksiasi –olemaan siis empaattinen sinua kohtaan. Asioiden kyseenalaistaminen ja oppiminen tapahtuukin parhaiten turvallisessa ilmapiirissä. Tunteilla, erityisesti myönteisillä tunteilla on suuri vaikutus oppimiseen ja muistamiseen.
Myötätunnon ”opettaminen” kasvattaa ihmisten resilienssiä eli kykyä toipua stressistä ja vastoinkäymisistä.
Myötätunto ja empatia synnyttävät myönteisiä tunteita, kuten iloa, kiitollisuutta ja innostusta. Golemanin mukaan turvallisuuden, läheisyyden ja yhteyden tunne toisiin ovat keskeisiä tekijöitä, joita tulisi vaalia jokaisessa päivässä, koska niiden ansiosta ihmisten aivot pystyvät saavuttamaan parhaan kognitiivisen tason. Myötätunnon ”opettaminen” kasvattaa ihmisten resilienssiä eli kykyä toipua stressistä ja vastoinkäymisistä.
Psykoterapiassa oppii
Iloinen uutinen on se, että empatiakykyä voidaan oppia ja opettaa. Ihmisen empatiakyky pohjautuu itsetuntemukselle: mitä paremmin ihminen tunnistaa ja ymmärtää omia tunteitaan, sitä osaavampi hän on tunnistamaan myös muilla olevia tunteita. Psykoterapiassa voi kasvattaa näitä kykyjä. Kun myös lempeys itseä ja toisen kokemuksia kohtaan lisääntyy, ei ehkä kaikesta tarvitse yrittää selvitä yksin.
”Jos haluat itse olla onnellinen, harjoita myötätuntoa”, Dalai Lama
Psykoterapiassa tapahtuvat muutokset näkyvät myös aivoissamme. Tehty aivotutkimus on lisännyt ymmärrystä aivojen kehityksestä ja toiminnasta. Vaikka tarvitsemme lisää tietoa psyykkisten ilmiöiden ilmenemisestä aivotasolla, meillä on näyttöä siitä, että psykoterapialla voi vaikuttavaa positiivisesti aivoihin. Tiedämme myös, että hyvä empatiakyky auttaa meitä selviämään paremmin niin läheisissä ihmissuhteissa kuin työ/opiskelijaelämässä. Onkin lopuksi ehkä hyvä muistaa Dalai Laman antama elämänohje: ”Jos haluat itse olla onnellinen, harjoita myötätuntoa”.
Kirjoittaja on Helsingissä asuva psykiatrinen sairaanhoitaja, kriisi- ja traumapsykoterapeutti sekä työnohjaaja. Hän on toiminut yli kymmenen vuotta yksityisenä psykoterapeuttina ja työnohjaajana. Hän toimii pääsääntöisesti kolmannen sektorin asiantuntijana.