Kuka pitäisi psykoterapeuttien puolta? – Ammatinharjoittajien verkosto terapeutin ja asiakkaan turvana

Kuka pitäisi psykoterapeuttien puolta? – Ammatinharjoittajien verkosto terapeutin ja asiakkaan turvana

Kuka pitäisi psykoterapeuttien puolta?

Ammatinharjoittajien verkosto terapeutin ja asiakkaan tukena

Ajatuksia psykoterapian tulevaisuudesta, osa 2


Kirjoitus on osa sarjaa, jossa pohditaan psykoterapian tulevaisuutta ja uusia ratkaisuja, joilla parannetaan psykoterapian saatavuutta ja asemaa terveydenhuollossa.

Psykoterapiaa tarvitsevia on tällä hetkellä huomattavasti enemmän kuin niitä, jotka sitä saavat. Terapian aseman parantaminen voisi olla yksi kauaskantoisimmista mielenterveyden sote-uudistuksista. Jos emme nosta asiaa esille, on kuitenkin vaarana, että psykoterapian uudistukset toteutetaan harkitsemattomasti muiden päätösten vanavedessä. Ajattelemattomat linjaukset voivat pahimmillaan vesittää psykoterapian paremman saatavuuden ja autioittaa pienet paikkakunnat psykoterapiapalveluista.

Kuka edustaa psykoterapeutteja?

Olemme apua tarvitsevien lisäksi huolissamme ammatinharjoittaja-psykoterapeuttien sekä pienten yritysten asemasta uudistuksissa. Julkinen terveydenhuolto vaikuttaa olevan hämmennyksen vallassa ja ammatinharjoittajina toimivat terapeutit pelkäävät toimeentulonsa puolesta. Kukaan ei tunnu tietävän mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Lakkautetaanko Kela-terapia?

Ilmassa on ollut pelkoa siitä, että Kelan kuntoutuspsykoterapia lakkautettaisiin ja psykoterapeutit ovat voimakkaasti vastustaneet tällaista ajatusta. Kela-terapia on monelle psykoterapeutille keskeinen toimeentulon lähde. Tällä hetkellä näyttäisi kuitenkin siltä, että Kelan tukemaa psykoterapiaa ei olla lakkauttamassa.

Pitkiä kuntouttavia psykoterapioita on jatkossakin oltava saatavilla niille, joille lyhyempi hoito ei ole riittävää.

Kun 55% Kelan psykoterapian rahoituksesta tulee palkansaajien, yrittäjien ja edunsaajien vakuutusmaksuista, on luontevaa, että ainakin tämä osuus säilyy työkyvyn kuntoutukseen kohdennettuna. Pitkiä kuntouttavia psykoterapioita on jatkossakin oltava saatavilla niille, joille lyhyempi hoito ei ole riittävää. Jatkaminen on myös Kelan tehtävän – kansakunnan eläkkeiden kartuttamisen – kannalta järkevää. Mielenterveysongelmien aiheuttamat poissaolot ja työelämästä syrjäytymiset ovat raskas taloudellinen taakka.

Puolustava asemasota vai rikkinäisen uudistaminen?

Vaikka Kelan kuntoutuksella on rooli jatkossakin, on asiakkaiden kannalta ehdotonta, että  järjestelmää uudistetaan. Tämä on lopulta myös psykoterapian ammattilaisten etu. Muuttumattomana nykyjärjestelmä jättäisi psykoterapian marginaalisen kuntoutusmuodon asemaan, jossa “todellinen hoito” valittaisiin muista vaihtoehdoista. Järjestelmä myös viivästyttää hoidon aloitusta, kun siinä edellytetään kolmen kuukauden usein keinotekoista hoitojaksoa. Tässä ajassa ihmisen tila voi heiketä merkittävästi ja ongelmat ehtivät juurtua vaikeahoitoisemmiksi.

Mikä olisikaan peruste psykoterapian eväämiseen sitä tarvitsevalta, kun emme evää suositeltuja hoitomuotoja diabetesta tai syöpääkään sairastavilta?

Psykoterapia ei nimittäin ole vain Kelan tukemaa työkyvyn kuntoutusta. Se on tehokkaaksi todettu hoitomuoto, jota olisi tarjottava suositusten mukaisesti jo vaikeuksien alkuvaiheessa.

Vain nostamalla psykoterapia ja siihen perustuvat psykologiset hoitomuodot vähintään yhtä vahvaan rooliin kuin lääkehoito sekä masennuksen että ahdistuksen hoidossa, voidaan psykoterapialle saavuttaa se asema ja arvostus, joka sille tutkimusnäytön mukaisesti kuuluu.

Mikä olisikaan peruste psykoterapian eväämiseen sitä tarvitsevalta, kun emme evää suositeltuja hoitomuotoja diabetesta tai syöpääkään sairastavilta?

Vievätkö uudistukset psykoterapeutin työt?

Psykoterapian saatavuutta lisäämällä psykoterapeutin työt eivät vähene. Englannissa psykoterapian saatavuuden parantamiseksi käynnistetty järjestelmä on tuonut mukanaan tarpeen kouluttaa merkittävän määrän lisää terapeutteja. Suomessa julkisen sektorin itse tuottama psykoterapia on huomattavasti kalliimpaa kuin ostopalveluna hankittu. Vain yksityistä sektoria hyödyntäen on taloudellisesti realistista lisätä psykoterapiaa lähelle tarvittavia määriä.

Tarvitaan rohkeutta olla mukana ohjaamassa valintoja. Kun katsotaan kauaskantoisesti tulevaisuuteen, ratti on nyt jarrua hyödyllisempi apuväline.

Huolena on kuitenkin, että uudistus toteutetaan huonosti heikentäen psykoterapian ja psykoterapeuttien todellista asemaa. Tämä on johtanut useisiin kannanottoihin nykyjärjestelmän puolesta. Jos psykoterapian edustajat eivät kuitenkaan ota kantaa siihen, millaisia uudistuksia tarvitaan, jätetään päätökset käytännössä ulkopuolisille. Tarvitaan rohkeutta olla mukana ohjaamassa valintoja. Kun katsotaan kauaskantoisesti tulevaisuuteen, ratti on nyt jarrua hyödyllisempi apuväline.

Isot keskukset vs. terapeutit lähellä asiakasta

Vaikka psykoterapian saatavuus lisääntyisi, jää edelleen huoli siitä, mikä on yksittäisten psykoterapeuttien rooli jatkossa. Miten ammatinharjoittaja-psykoterapeutit pärjäävät, kun ostopalvelupsykoterapian kilpailutukset lisääntyvät? Tulevatko kilpailutusten ehdot olemaan perusteltuja? On nähtävissä, että psykoterapiamarkkinat ovat keskittymässä. Jos emme luo uusia toimintamalleja ja ratkaisuja, on vaarana, että psykoterapiapalvelujen tarjoaminen valuu muutaman ison pelurin syliin.

Tulevaisuus, jossa psykoterapia hoidetaan vain isojen kaupunkien lääkärikeskusmaisissa “psykoterapian tavarataloissa” ei ole psykoterapeuttien eikä asiakkaiden etu. Verkosto, jossa ammatinharjoittajat ovat levittäytyneinä lähelle asiakasta on monin tavoin tarkoituksenmukaisempi. Verkoston säilyttäminen edellyttää kuitenkin välineitä verkoston koordinoimiseen ja parempaa järjestelmää psykoterapeutin löytämiseksi.

Toimiva verkosto psykoterapeuttien tukena ja asiakkaan turvana

On mahdollista luoda verkostomalli, jossa terapiaan ohjaus toimii keskitetysti, mutta psykoterapeutit voivat toimia itsenäisesti. Psykoterapeuteille tarjotaan tarvittava tuki ja työkalut, jossa voidaan hyödyntää digitaalisia ratkaisuja. Myös terapian tuloksellisuutta ja laatua voidaan seurata sekä tukea. Näin voidaan taata asiakkaalle inhimillinen, oikea-aikainen ja laadukas hoito viemättä psykoterapeutin mahdollisuuksia valita itsenäinen työskentelymuoto.

Verkostomalli vaatii sen, että psykoterapeutit ja palveluiden kehittäjät yhdessä luovat:

  1. Toimintamallin, jossa psykoterapeutti voi toimia ammatinharjoittajana, mutta saaden kaiken tarvittavan tuen
  2. Psykoterapeuttien yhteisön, joka tarjoaa koulutuksia, verkostoitumista, tapahtumia ja vertaistukea yhteisön jäsenille
  3. Digitaalisia palveluita, joiden kautta psykoterapiaan ohjaus toimii riippumatta kanavasta mistä asiakas terapiaan ohjataan
  4. Uusia työkaluja psykoterapeuteille sekä asiakkaille, niin yhä paremman psykoterapian tarjoamiseksi, kuin esimerkiksi ammatinharjoittajien potilastietojen hallintaan

Kutsumme mukaan kaikki asiasta kiinnostuneet pohtimaan ratkaisuja yhdessä, joilla turvataan ammatinharjoittajien ja pienten yritysten sekä asiakkaiden asema myös tulevaisuudessa.

Sote ja markkinavoimat ovat tarttuneet myös psykoterapiaan. Samalla on auennut tilaisuus ohjata muutosten kulkua. Pidetään kuitenkin aina mielessä ne, jotka sitä apua tarvitsevat, sekä ammattilaiset, jotka sitä tarjoavat.

Henri Valvanne
Perustaja

Helena Service
Psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti

Minduu


Lue myös edellinen osa: Kuka pitäisi asiakkaan puolta?

Haluatko lisätietoa?

Olemme kehittämässä uudenlaista psykoterapeuttien verkostoa ja yhteisöä. Jätä yhteystietosi niin saat meiltä lisätietoa projektista.

Etsimme myös verkoston kehittämisestä kiinnostuneita henkilöitä. Yhteystietojen jättäminen ei sido mihinkään.

Olen

Lue myös

”Kuka pitäisi asiakkaan puolta?”

Kuka pitäisi asiakkaan puolta?

Kuka pitäisi asiakkaan puolta?

Kuka pitäisi asiakkaan puolta?

Ajatuksia psykoterapian tulevaisuudesta, osa 1

Kirjoitus on osa sarjaa, jossa pohditaan psykoterapian tulevaisuutta ja uusia ratkaisuja, joilla parannetaan psykoterapian saatavuutta ja asemaa terveydenhuollossa.


Olen tupsahtanut psykoterapian ihmeelliseen maailmaan täysin alan ulkopuolelta. Etsin aikoinaan itse terapeuttia ja koin, kuinka voimia vievää ja raskasta se voi olla. Nimilistoja siellä täällä eikä kukaan osaa kertoa mistä saa apua helposti. Tämän takia perustin Minduu-palvelun.

Palveluita rakennetaan järjestelmän ehdoilla eikä asiakaslähtöisesti.

Koska olen tullut järjestelmän ulkopuolelta, on minulla ehkä hieman erilainen näkökulma asioihin. Olen huomannut, että asiakas tuppaa unohtumaan keskusteluista. Siihen kyllä viitataan ja sanotaan, että asiakkaan parhaaksi tehdään sitä sun tätä, mutta usein nämä ovat vain sanahelinää. Joudumme Minduussa usein pitämään apua tarvitsevan puolta ja kertomaan juurta jaksain, miksi on tärkeää ottaa aina asiakas keskiöön. Palveluita rakennetaan järjestelmän ehdoilla eikä asiakaslähtöisesti. Esimerkkinä psykoterapiaan ohjaus julkisessa terveydenhuollossa.


Apua tarvitseva oman onnensa nojassa – Psykoterapiaan ohjaus ontuu

Hämmästelen jatkuvasti sitä, miten vaikeaksi psykoterapiaan pääsy on tehty. Kuntien vastuulla olisi periaatteessa psykoterapian järjestäminen. Periaatteessa. Käytännössä psykoterapiaa ei ole tarjolla julkisessa terveydenhuollossa ja Kela-terapiaan ohjaus toimii luokattoman huonosti tai vähintään ontuen, riippuen kunnasta. Julkisesta terveydenhuollosta puuttuu lähes kokonaan toimintamallit potilaiden ohjaukseen psykoterapiaan. Esimerkiksi Kelan kuntoutuspsykoterapiaan pääsy vaatii psykiatrin lausunnon ja kolmen kuukauden “hoitosuhteen” ennen varsinaista päätöstä. Tämän hankkimista jokseenkin hankaloittaa se, että lähes koskaan terveysasemalta ei ole mahdollista saada aikaa psykiatrille. Tämä johtaa siihen, että ellei asiakkaalla ole työterveyshuoltoa, hänen on etsittävä kallis yksityinen psykiatri ja hoitaa asia kuntoon sitä kautta. Näin syrjitään juuri vähäosaisimpia asiakkaita.

Onhan tämä toki tasa-arvoista eli tasapuolisen huonoa hoitoa kaikille.

Erään kunnan mielenterveyspalveluiden johtaja sanoi minulle suoraan, etteivät he virallisesti ohjaa potilaita terapiaan. Syynä se, että terapia maksaa. Logiikkana tässä oli, että julkisen terveydenhuollon palveluiden pitää olla ilmaisia. Tässä tapauksessa se vain tarkoittaa sitä, että potilas saa joko lääkkeitä, tai usein, ei mitään. Onhan tämä toki tasa-arvoista eli tasapuolisen huonoa hoitoa kaikille.

Missä ihmeessä on psykoterapeutti?

Jos on päättänyt hakeutua terapiaan tai on jopa ohjattu jotain kautta terapiaan, on vapaan ja sopivan psykoterapeutin löytäminen kuitenkin aikamoista etsivän työtä. Erilaisia nimilistoja, joilla listataan psykoterapeutteja on kymmeniä, eikä näissä tarjota juuri muuta tietoa kuin terapeutin nimi ja yhteystiedot. Jopa perustiedot, kuten hinnat, uupuvat. Myöskään tiedot siitä, ottaako yksittäinen psykoterapeutti uusia asiakkaita, eivät läheskään aina ole ajan tasalla. Vapaan terapeutin löytäminen ja ajan varaaminen vaatii soittelua ja sähköpostittelua ympäriinsä.

Terapian aloittaminen on tehtävä yhtä helpoksi ja nopeaksi kuin parturiajan varaaminen.

Moni terapiaa harkinnut on keskeyttänyt terapiaan hakeutumisen pelkästään sen vuoksi, että vapaan terapeutin löytäminen on ollut aivan liian työlästä ja hankalaa. Näin minullekin kävi ensimmäisellä kerralla. Toisella kerralla avasinkin sitten Minduu.fi -sivuston ja varasin ajan. Terapiaan pääsy vaatii tällä hetkellä aivan liikaa ponnistuksia ihmiseltä, jonka voimavarat ovat jo muutenkin rajalliset. Terapian aloittaminen on tehtävä yhtä helpoksi ja nopeaksi kuin parturiajan varaaminen.

Parempaa psykoterapiaan ohjausta

Tärkeintä olisi helpottaa apua etsivän tuskaa ja nopeuttaa avun äärelle pääsemistä. Tämä vaatii parempaa yhteispeliä terapiaan ohjaavien tahojen sekä terapeuttien välillä. Asiakasohjaus ei voi perustua erilaisiin A4 nimilistoihin, joita jaellaan asiakkaalle. On parempiakin tapoja yhdistää terapeutit ja asiakkaat. Digitaalisten palveluiden avulla psykoterapiaan ohjaus voidaan toteuttaa helposti, asiakasystävällisesti ja tehokkaasti.

Voimme luoda järjestelmän, jossa oikeanlaista apua ja tukea saa oikeaan aikaan, ajasta tai paikasta riippumatta, mutta kuitenkin takaamalla laadukas hoito.

Aika tehdä jotain

Meillä on mahdollisuus vaikuttaa psykoterapian tulevaisuuteen positiivisella tavalla. Voimme luoda järjestelmän, jossa oikeanlaista apua ja tukea saa oikeaan aikaan, ajasta tai paikasta riippumatta, mutta kuitenkin takaamalla laadukas hoito. Tämä voidaan toteuttaa uusien digitaalisten ratkaisujen, ammatinharjoittajien ja pienten yritysten verkostomaisen toimintamallin, sekä paremman asiakasohjauksen avulla. Näistä lisää seuraavissa kirjoituksissa.

On aika ottaa asiakas keskiöön.


Seuraavassa kirjoituksessa käsittelemme psykoterapiajärjestelmän uudistuksia ja ammatinharjoittaja-psykoterapeuttien sekä pienten yritysten asemaa tulevaisuudessa.


Henri Valvanne

Henri on Minduun perustaja ja yhtiön toimitusjohtaja. Omakohtaiset kokemukset saivat hänet perustamaan nettipalvelun, jonka tarkoitus on tehdä avunsaamisesta äärimmäisen helppoa. Henriä vie eteenpäin halu auttaa.

"Strive not to be a success, but rather to be of value."
Albert Einstein
Henri Valvanne

Tutkimus: Psykoterapiaan hakeutuminen on liian hankalaa

Tutkimus: Psykoterapiaan hakeutuminen on liian hankalaa

Uusi tutkimus (pdf) paljastaa, että psykoterapiaan pääsy kestää huomattavan pitkään ja koetaan liian hankalaksi. Tutkimuksen mukaan puolet asiakkaista etsii psykoterapeuttia yli kaksi kuukautta ja 86 % psykoterapeuteista kokee nykyisen terapeutin etsimistavan olevan liian vaativa asiakkaille. Tutkimuksen suoritti AtCare Oy, joka on kehittänyt psykoterapian ajanvaraus- ja hakupalvelun Minduun (artikkeli julkaistu alunperin Minduuta edeltäneellä VapaatAjat.fi – sivustolla).

Hoitoon pääsy hankalaa

Psykoterapia on tutkitusti vaikuttavaa hoitoa, jossa nopea hoitoon pääsy on tärkeää. 94 % tutkimukseen osallistuneista psykoterapeuteista kokeekin, että asiakkaan kuntoutuminen on vaarassa pitkittyä, jos psykoterapiaan hakeutuminen kestää pitkään. Lisäksi 98 % on sitä mieltä, että asiakkaat hyötyvät nopeasta pääsystä psykoterapeutille. Hoitoon pääsy on kuitenkin monen mutkan takana.

–  Kun asiakas ohjataan terapiaan on hänen etsittävä psykoterapeutti itse. Tässä vaiheessa vastaan tulevat psykoterapeuttilistat, jotka tarjovat vain terapeutin yhteystiedot. Asiakkaalle ei tarjota keinoja sopivan psykoterapeutin valitsemiseen taikka ajanvaraukseen. Monen kohdalla terapiaan pääsy pitkittyy ja osa ei ikinä pääse psykoterapiaan, kertoo tutkimuksen suorittaneen Minduu.fi:n perustaja Henri Valvanne.

”Apua pitäisi saada heti, kun sitä tarvitsee”

Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakan mukaan hoitoon pääsyä jonottaessa sairaus usein syvenee ja kuntoutuminen hankaloituu.

Sillä, kuinka nopeasti saa apua, on ihmisen kuntoutumisen kannalta hirveän suuri merkitys. Apua pitäisikin saada heti, kun sitä tarvitsee ja tieto avuntarjoajista tulisi olla kaikkien saatavilla, hän sanoo.

Esimerkiksi tuoreimman Mielenterveysbarometrin mukaan kolme neljästä ammattilaisista kokee, että mielenterveyspotilaat saavat liian usein vain sairaslomaa tai lääkkeitä, mutta eivät muuta hoitoa. Myös Eduskunnan Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta kiinnitti asiaan huomiota kannanotossaan 9.12.2015. Neuvottelukunnan mukaan juuri psykoterapian saatavuudessa on suuria ongelmia ja epätasa-arvoa.

Taustatietoa: Psykoterapeutit arvioivat kyselyssä asiakkaitaan

Tutkimukseen osallistui 264 Kelan palveluntuottajarekisterissä olevaa psykoterapeuttia, jotka arvioivat yhteensä noin 6700 asiakastaan. Kysely käsitti kaikkiaan 10 psykoterapeuttien taustatietoja kartoittavaa kysymystä, 8 mielipideväittämää ja 38 psykoterapeuttien asiakkaita koskevaa kysymystä. Vastanneet terapeutit arvioivat asiakkaidensa psykoterapeutin etsimistä, etsimiseen käytettyä aikaa, psykoterapiaan ohjausta, elämäntilannetta, psykoterapian tavoitteita ja tuloksellisuutta. Näissä kysymyksissä psykoterapeutteja pyydettiin arvioimaan, kuinka monta prosenttia heidän asiakkaistaan kahden edellisen vuoden ajalta kuului kunkin kysymyksen ryhmään.

Asiakkaista 67 % kävi pitkässä psykoterapiassa. Noin puolet kaikista asiakkaista oli löytänyt psykoterapeuttinsa suoraan ja nopeasti, käymättä muilla terapeuteilla; toinen puoli oli etsinyt terapeuttiaan yli kaksi kuukautta. Psykoterapeutit jakautuivat vastaavalla tavalla kahteen ryhmään: 84 terapeutille (32 % vastanneista) yli 75 % asiakkaista tulee suoraan ja nopeasti, kun taas 86 terapeutille (33 %) vain alle 20 % asiakkaista tulee suoraan. Psykoterapeutti löydetään useimmiten googlaamalla tai terveydenhuollon ammattilaisen suosituksesta. Kuitenkin vain puolella terapeuteista on oma nettisivu, ja vain neljännes mainostaa Googlessa tai muualla internetissä.

Minduu nopeuttaa ja helpottaa psykoterapiaan pääsyä

Minduu tarjoaa karttapohjaisen hakupalvelun, kattavat kuvalliset profiilit psykoterapeuteista, sekä nettiajanvarauksen helpottaen näin sopivan terapeutin löytämistä ja ensimmäisen tapaamisen sopimista. Palveluun on rekisteröitynyt yli 200 psykoterapeuttia ja sen virallisena kumppanina toimii Mielenterveyden keskusliitto.

Palvelun kehittänyt @CARE (AtCare Oy) on yhteiskunnallinen startup-yritys, jolle on myönnetty Yhteiskunnallinen yritys-merkki. Yhtiö on valittu Sitran Vaikuttavuuskiihdyttämöön sekä terveysalan yrityskiihdyttämöön Verticaliin. Yrityksen on perustanut Henri Valvanne (KTM) ja psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti Teemu Ollikainen (PsL). Tutkimuksen analyysista vastasi lääkäri ja tutkija Anna-Maija Sulonen (LL).

Lisätiedot:

Henri Valvanne
Toimitusjohtaja, perustaja
AtCare Oy, Minduu
040 169 0916
henri.valvanne(at)atcare.fi

Anna-Maija Sulonen
Tutkija
050 563 8368
anna-maija.sulonen(at)atcare.fi

Linkit:

Tutkimusraportti (pdf)

Mielenterveysbarometri

Infograafi: Atte Kalke (Vitale)