Kuka pitäisi psykoterapeuttien puolta? – Ammatinharjoittajien verkosto terapeutin ja asiakkaan turvana

Kuka pitäisi psykoterapeuttien puolta? – Ammatinharjoittajien verkosto terapeutin ja asiakkaan turvana

Kuka pitäisi psykoterapeuttien puolta?

Ammatinharjoittajien verkosto terapeutin ja asiakkaan tukena

Ajatuksia psykoterapian tulevaisuudesta, osa 2


Kirjoitus on osa sarjaa, jossa pohditaan psykoterapian tulevaisuutta ja uusia ratkaisuja, joilla parannetaan psykoterapian saatavuutta ja asemaa terveydenhuollossa.

Psykoterapiaa tarvitsevia on tällä hetkellä huomattavasti enemmän kuin niitä, jotka sitä saavat. Terapian aseman parantaminen voisi olla yksi kauaskantoisimmista mielenterveyden sote-uudistuksista. Jos emme nosta asiaa esille, on kuitenkin vaarana, että psykoterapian uudistukset toteutetaan harkitsemattomasti muiden päätösten vanavedessä. Ajattelemattomat linjaukset voivat pahimmillaan vesittää psykoterapian paremman saatavuuden ja autioittaa pienet paikkakunnat psykoterapiapalveluista.

Kuka edustaa psykoterapeutteja?

Olemme apua tarvitsevien lisäksi huolissamme ammatinharjoittaja-psykoterapeuttien sekä pienten yritysten asemasta uudistuksissa. Julkinen terveydenhuolto vaikuttaa olevan hämmennyksen vallassa ja ammatinharjoittajina toimivat terapeutit pelkäävät toimeentulonsa puolesta. Kukaan ei tunnu tietävän mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Lakkautetaanko Kela-terapia?

Ilmassa on ollut pelkoa siitä, että Kelan kuntoutuspsykoterapia lakkautettaisiin ja psykoterapeutit ovat voimakkaasti vastustaneet tällaista ajatusta. Kela-terapia on monelle psykoterapeutille keskeinen toimeentulon lähde. Tällä hetkellä näyttäisi kuitenkin siltä, että Kelan tukemaa psykoterapiaa ei olla lakkauttamassa.

Pitkiä kuntouttavia psykoterapioita on jatkossakin oltava saatavilla niille, joille lyhyempi hoito ei ole riittävää.

Kun 55% Kelan psykoterapian rahoituksesta tulee palkansaajien, yrittäjien ja edunsaajien vakuutusmaksuista, on luontevaa, että ainakin tämä osuus säilyy työkyvyn kuntoutukseen kohdennettuna. Pitkiä kuntouttavia psykoterapioita on jatkossakin oltava saatavilla niille, joille lyhyempi hoito ei ole riittävää. Jatkaminen on myös Kelan tehtävän – kansakunnan eläkkeiden kartuttamisen – kannalta järkevää. Mielenterveysongelmien aiheuttamat poissaolot ja työelämästä syrjäytymiset ovat raskas taloudellinen taakka.

Puolustava asemasota vai rikkinäisen uudistaminen?

Vaikka Kelan kuntoutuksella on rooli jatkossakin, on asiakkaiden kannalta ehdotonta, että  järjestelmää uudistetaan. Tämä on lopulta myös psykoterapian ammattilaisten etu. Muuttumattomana nykyjärjestelmä jättäisi psykoterapian marginaalisen kuntoutusmuodon asemaan, jossa “todellinen hoito” valittaisiin muista vaihtoehdoista. Järjestelmä myös viivästyttää hoidon aloitusta, kun siinä edellytetään kolmen kuukauden usein keinotekoista hoitojaksoa. Tässä ajassa ihmisen tila voi heiketä merkittävästi ja ongelmat ehtivät juurtua vaikeahoitoisemmiksi.

Mikä olisikaan peruste psykoterapian eväämiseen sitä tarvitsevalta, kun emme evää suositeltuja hoitomuotoja diabetesta tai syöpääkään sairastavilta?

Psykoterapia ei nimittäin ole vain Kelan tukemaa työkyvyn kuntoutusta. Se on tehokkaaksi todettu hoitomuoto, jota olisi tarjottava suositusten mukaisesti jo vaikeuksien alkuvaiheessa.

Vain nostamalla psykoterapia ja siihen perustuvat psykologiset hoitomuodot vähintään yhtä vahvaan rooliin kuin lääkehoito sekä masennuksen että ahdistuksen hoidossa, voidaan psykoterapialle saavuttaa se asema ja arvostus, joka sille tutkimusnäytön mukaisesti kuuluu.

Mikä olisikaan peruste psykoterapian eväämiseen sitä tarvitsevalta, kun emme evää suositeltuja hoitomuotoja diabetesta tai syöpääkään sairastavilta?

Vievätkö uudistukset psykoterapeutin työt?

Psykoterapian saatavuutta lisäämällä psykoterapeutin työt eivät vähene. Englannissa psykoterapian saatavuuden parantamiseksi käynnistetty järjestelmä on tuonut mukanaan tarpeen kouluttaa merkittävän määrän lisää terapeutteja. Suomessa julkisen sektorin itse tuottama psykoterapia on huomattavasti kalliimpaa kuin ostopalveluna hankittu. Vain yksityistä sektoria hyödyntäen on taloudellisesti realistista lisätä psykoterapiaa lähelle tarvittavia määriä.

Tarvitaan rohkeutta olla mukana ohjaamassa valintoja. Kun katsotaan kauaskantoisesti tulevaisuuteen, ratti on nyt jarrua hyödyllisempi apuväline.

Huolena on kuitenkin, että uudistus toteutetaan huonosti heikentäen psykoterapian ja psykoterapeuttien todellista asemaa. Tämä on johtanut useisiin kannanottoihin nykyjärjestelmän puolesta. Jos psykoterapian edustajat eivät kuitenkaan ota kantaa siihen, millaisia uudistuksia tarvitaan, jätetään päätökset käytännössä ulkopuolisille. Tarvitaan rohkeutta olla mukana ohjaamassa valintoja. Kun katsotaan kauaskantoisesti tulevaisuuteen, ratti on nyt jarrua hyödyllisempi apuväline.

Isot keskukset vs. terapeutit lähellä asiakasta

Vaikka psykoterapian saatavuus lisääntyisi, jää edelleen huoli siitä, mikä on yksittäisten psykoterapeuttien rooli jatkossa. Miten ammatinharjoittaja-psykoterapeutit pärjäävät, kun ostopalvelupsykoterapian kilpailutukset lisääntyvät? Tulevatko kilpailutusten ehdot olemaan perusteltuja? On nähtävissä, että psykoterapiamarkkinat ovat keskittymässä. Jos emme luo uusia toimintamalleja ja ratkaisuja, on vaarana, että psykoterapiapalvelujen tarjoaminen valuu muutaman ison pelurin syliin.

Tulevaisuus, jossa psykoterapia hoidetaan vain isojen kaupunkien lääkärikeskusmaisissa “psykoterapian tavarataloissa” ei ole psykoterapeuttien eikä asiakkaiden etu. Verkosto, jossa ammatinharjoittajat ovat levittäytyneinä lähelle asiakasta on monin tavoin tarkoituksenmukaisempi. Verkoston säilyttäminen edellyttää kuitenkin välineitä verkoston koordinoimiseen ja parempaa järjestelmää psykoterapeutin löytämiseksi.

Toimiva verkosto psykoterapeuttien tukena ja asiakkaan turvana

On mahdollista luoda verkostomalli, jossa terapiaan ohjaus toimii keskitetysti, mutta psykoterapeutit voivat toimia itsenäisesti. Psykoterapeuteille tarjotaan tarvittava tuki ja työkalut, jossa voidaan hyödyntää digitaalisia ratkaisuja. Myös terapian tuloksellisuutta ja laatua voidaan seurata sekä tukea. Näin voidaan taata asiakkaalle inhimillinen, oikea-aikainen ja laadukas hoito viemättä psykoterapeutin mahdollisuuksia valita itsenäinen työskentelymuoto.

Verkostomalli vaatii sen, että psykoterapeutit ja palveluiden kehittäjät yhdessä luovat:

  1. Toimintamallin, jossa psykoterapeutti voi toimia ammatinharjoittajana, mutta saaden kaiken tarvittavan tuen
  2. Psykoterapeuttien yhteisön, joka tarjoaa koulutuksia, verkostoitumista, tapahtumia ja vertaistukea yhteisön jäsenille
  3. Digitaalisia palveluita, joiden kautta psykoterapiaan ohjaus toimii riippumatta kanavasta mistä asiakas terapiaan ohjataan
  4. Uusia työkaluja psykoterapeuteille sekä asiakkaille, niin yhä paremman psykoterapian tarjoamiseksi, kuin esimerkiksi ammatinharjoittajien potilastietojen hallintaan

Kutsumme mukaan kaikki asiasta kiinnostuneet pohtimaan ratkaisuja yhdessä, joilla turvataan ammatinharjoittajien ja pienten yritysten sekä asiakkaiden asema myös tulevaisuudessa.

Sote ja markkinavoimat ovat tarttuneet myös psykoterapiaan. Samalla on auennut tilaisuus ohjata muutosten kulkua. Pidetään kuitenkin aina mielessä ne, jotka sitä apua tarvitsevat, sekä ammattilaiset, jotka sitä tarjoavat.

Henri Valvanne
Perustaja

Helena Service
Psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti

Minduu


Lue myös edellinen osa: Kuka pitäisi asiakkaan puolta?

Haluatko lisätietoa?

Olemme kehittämässä uudenlaista psykoterapeuttien verkostoa ja yhteisöä. Jätä yhteystietosi niin saat meiltä lisätietoa projektista.

Etsimme myös verkoston kehittämisestä kiinnostuneita henkilöitä. Yhteystietojen jättäminen ei sido mihinkään.

Olen

Lue myös

”Kuka pitäisi asiakkaan puolta?”

Kuka pitäisi asiakkaan puolta?

Kuka pitäisi asiakkaan puolta?

Kuka pitäisi asiakkaan puolta?

Ajatuksia psykoterapian tulevaisuudesta, osa 1

Kirjoitus on osa sarjaa, jossa pohditaan psykoterapian tulevaisuutta ja uusia ratkaisuja, joilla parannetaan psykoterapian saatavuutta ja asemaa terveydenhuollossa.


Olen tupsahtanut psykoterapian ihmeelliseen maailmaan täysin alan ulkopuolelta. Etsin aikoinaan itse terapeuttia ja koin, kuinka voimia vievää ja raskasta se voi olla. Nimilistoja siellä täällä eikä kukaan osaa kertoa mistä saa apua helposti. Tämän takia perustin Minduu-palvelun.

Palveluita rakennetaan järjestelmän ehdoilla eikä asiakaslähtöisesti.

Koska olen tullut järjestelmän ulkopuolelta, on minulla ehkä hieman erilainen näkökulma asioihin. Olen huomannut, että asiakas tuppaa unohtumaan keskusteluista. Siihen kyllä viitataan ja sanotaan, että asiakkaan parhaaksi tehdään sitä sun tätä, mutta usein nämä ovat vain sanahelinää. Joudumme Minduussa usein pitämään apua tarvitsevan puolta ja kertomaan juurta jaksain, miksi on tärkeää ottaa aina asiakas keskiöön. Palveluita rakennetaan järjestelmän ehdoilla eikä asiakaslähtöisesti. Esimerkkinä psykoterapiaan ohjaus julkisessa terveydenhuollossa.


Apua tarvitseva oman onnensa nojassa – Psykoterapiaan ohjaus ontuu

Hämmästelen jatkuvasti sitä, miten vaikeaksi psykoterapiaan pääsy on tehty. Kuntien vastuulla olisi periaatteessa psykoterapian järjestäminen. Periaatteessa. Käytännössä psykoterapiaa ei ole tarjolla julkisessa terveydenhuollossa ja Kela-terapiaan ohjaus toimii luokattoman huonosti tai vähintään ontuen, riippuen kunnasta. Julkisesta terveydenhuollosta puuttuu lähes kokonaan toimintamallit potilaiden ohjaukseen psykoterapiaan. Esimerkiksi Kelan kuntoutuspsykoterapiaan pääsy vaatii psykiatrin lausunnon ja kolmen kuukauden “hoitosuhteen” ennen varsinaista päätöstä. Tämän hankkimista jokseenkin hankaloittaa se, että lähes koskaan terveysasemalta ei ole mahdollista saada aikaa psykiatrille. Tämä johtaa siihen, että ellei asiakkaalla ole työterveyshuoltoa, hänen on etsittävä kallis yksityinen psykiatri ja hoitaa asia kuntoon sitä kautta. Näin syrjitään juuri vähäosaisimpia asiakkaita.

Onhan tämä toki tasa-arvoista eli tasapuolisen huonoa hoitoa kaikille.

Erään kunnan mielenterveyspalveluiden johtaja sanoi minulle suoraan, etteivät he virallisesti ohjaa potilaita terapiaan. Syynä se, että terapia maksaa. Logiikkana tässä oli, että julkisen terveydenhuollon palveluiden pitää olla ilmaisia. Tässä tapauksessa se vain tarkoittaa sitä, että potilas saa joko lääkkeitä, tai usein, ei mitään. Onhan tämä toki tasa-arvoista eli tasapuolisen huonoa hoitoa kaikille.

Missä ihmeessä on psykoterapeutti?

Jos on päättänyt hakeutua terapiaan tai on jopa ohjattu jotain kautta terapiaan, on vapaan ja sopivan psykoterapeutin löytäminen kuitenkin aikamoista etsivän työtä. Erilaisia nimilistoja, joilla listataan psykoterapeutteja on kymmeniä, eikä näissä tarjota juuri muuta tietoa kuin terapeutin nimi ja yhteystiedot. Jopa perustiedot, kuten hinnat, uupuvat. Myöskään tiedot siitä, ottaako yksittäinen psykoterapeutti uusia asiakkaita, eivät läheskään aina ole ajan tasalla. Vapaan terapeutin löytäminen ja ajan varaaminen vaatii soittelua ja sähköpostittelua ympäriinsä.

Terapian aloittaminen on tehtävä yhtä helpoksi ja nopeaksi kuin parturiajan varaaminen.

Moni terapiaa harkinnut on keskeyttänyt terapiaan hakeutumisen pelkästään sen vuoksi, että vapaan terapeutin löytäminen on ollut aivan liian työlästä ja hankalaa. Näin minullekin kävi ensimmäisellä kerralla. Toisella kerralla avasinkin sitten Minduu.fi -sivuston ja varasin ajan. Terapiaan pääsy vaatii tällä hetkellä aivan liikaa ponnistuksia ihmiseltä, jonka voimavarat ovat jo muutenkin rajalliset. Terapian aloittaminen on tehtävä yhtä helpoksi ja nopeaksi kuin parturiajan varaaminen.

Parempaa psykoterapiaan ohjausta

Tärkeintä olisi helpottaa apua etsivän tuskaa ja nopeuttaa avun äärelle pääsemistä. Tämä vaatii parempaa yhteispeliä terapiaan ohjaavien tahojen sekä terapeuttien välillä. Asiakasohjaus ei voi perustua erilaisiin A4 nimilistoihin, joita jaellaan asiakkaalle. On parempiakin tapoja yhdistää terapeutit ja asiakkaat. Digitaalisten palveluiden avulla psykoterapiaan ohjaus voidaan toteuttaa helposti, asiakasystävällisesti ja tehokkaasti.

Voimme luoda järjestelmän, jossa oikeanlaista apua ja tukea saa oikeaan aikaan, ajasta tai paikasta riippumatta, mutta kuitenkin takaamalla laadukas hoito.

Aika tehdä jotain

Meillä on mahdollisuus vaikuttaa psykoterapian tulevaisuuteen positiivisella tavalla. Voimme luoda järjestelmän, jossa oikeanlaista apua ja tukea saa oikeaan aikaan, ajasta tai paikasta riippumatta, mutta kuitenkin takaamalla laadukas hoito. Tämä voidaan toteuttaa uusien digitaalisten ratkaisujen, ammatinharjoittajien ja pienten yritysten verkostomaisen toimintamallin, sekä paremman asiakasohjauksen avulla. Näistä lisää seuraavissa kirjoituksissa.

On aika ottaa asiakas keskiöön.


Seuraavassa kirjoituksessa käsittelemme psykoterapiajärjestelmän uudistuksia ja ammatinharjoittaja-psykoterapeuttien sekä pienten yritysten asemaa tulevaisuudessa.


Henri Valvanne

Eikö masentuneilla ole oikeutta kunnon hoitoon? – Näin asia korjataan

Eikö masentuneilla ole oikeutta kunnon hoitoon? – Näin asia korjataan

Eikö masentuneilla ole oikeutta kunnon hoitoon?

Näin asia korjataan

9.12.2016 Helena Service

Joka viides suomalainen sairastaa masennuksen elämänsä aikana. Vuosittain aikuisväestöstämme 5% kärsii masennuksesta. Heistä suurin osa ei saa suositusten mukaista hoitoa, eikä saa sitä etenkään sairautensa alkuvaiheissa. Väestömäärältään tilanne on sama kuin, jos koko suomenruotsalaisella väestöllä ei olisi oikeutta asianmukaiseen terveydenhuoltoon.

Suurin osa masentuneista kärsii lievästä tai keskivaikeasta masennuksesta. Tämä ryhmä hoidetaan julkisessa terveydenhuollossa useimmiten terveysasemilla. Masennuksen käypä hoito -suosituksen mukaan ensilinjan hoitoja on heille kaksi, psykoterapia tai lääkitys. Näitä suositellaan myös yhdistettäväksi.

Julkinen terveydenhuolto on kuitenkin katsonut riittäväksi tarjota heille suosituksista huolimatta pelkkää lääkitystä. Hyvän hoitokäytännön vastaisesti hoitovalintaan ei pääsääntöisesti vaikuta henkilön toiveet eikä se, paraniko vaiva lääkkeillä.

Psykoterapia tulisi aloittaa jo muutaman viikon kuluessa, jotta täyden parantumisen mahdollisuudet eivät heikkenisi. Millään pienellä asialla ei leikitellä.

Myöskään Kelan tukemaan psykoterapiaan ei terveysaseman potilaalle ole yleensä tarjottu mitään reittiä. Kelan terapian puitteet yli kolmen kuukauden aloitusviiveineen ovat myös epätarkoituksenmukaiset tälle ryhmälle. Psykoterapia tulisi nimittäin aloittaa jo muutaman viikon kuluessa, jotta täyden parantumisen mahdollisuudet eivät heikkenisi.

Millään pienellä asialla ei leikitellä. Jos sairaus yltyy vaikea-asteiseksi masennustilaksi, riski lopulta tappaa itsensä kasvaa suunnilleen yhtä todennäköiseksi kuin kuolinriski rintasyövässä.

“Mutta saavathan masentuneet hoitoa…”

Muutamia keskustelukäyntejä hoitajan tai joskus psykologinkin kanssa saatetaan julkisessakin terveydenhuollossa myöntää masentuneelle. Tämä on kuitenkin eri asia kuin vaikuttavaksi osoitetut psykoterapiat, joita hoitosuosuositusten mukaan tulisi tarjota.

Parannuksena voidaan pitää sitä, että hoitojärjestelmään on lisätty puoliautomaattisia nettiterapioita, joissa saa psykoterapiaan pohjautuvaa apua yhdistelmänä itsehoitoa ja ammattilaisen etätukea. Ohjelmat soveltuvat kuitenkin vain osalle potilaista. On eettisesti kestämätöntä evätä tilanteen niin vaatiessa mahdollisuus suositusten mukaiseen varhaiseen kasvokkain tapahtuvaan psykoterapiaan.

Onko kalliimpaa hoitaa vai jättää hoitamatta?

Psykoterapia on hoitomuotona kallis vain, jos ummistamme silmämme kokonaiskuvalta. Masennuksen yksinään on arvioitu aiheuttavan EU:lle jopa 617 miljardin euron vuotuiset menetykset. Asukasmäärän pohjalta karkeasti arvioiden Suomen osuus olisi 6-7 miljardin euron luokkaa.

Herkästi kysymme, onko meillä varaa tarjota psykoterapiaa näin monelle. Kaukokatseisempi kysymys kuuluu, onko meillä oikeasti varaa olla tarjoamatta sitä?

Kustannuksista suurin osa ei johdu hoitokuluista, sillä niitä on tuosta summasta vain 10%. Kustannukset johtuvat seurauksista, kun asiaa ei ole hoidettu kuntoon: heikentyneestä työtehosta, poissaoloista, sairaseläköitymisestä ja masennukseen liittyvästä työttömyydestä. Taloudellisista menetyksistä 83% on näitä epäsuoria menoeriä, jotka heikentävät kansantalouttamme ja rysähtävät pitkälti työnantajan maksettaviksi.

Edes hoitojärjestelmän kokonaisuudessa varhain tarjottu psykoterapia ei ole todellisuudessa kallista. Se nimittäin vähentää muita terveydenhuoltokuluja. Hyvin suunniteltu psykoterapian tarjoamismalli maksaa tutkitusti itsensä takaisin jo hoito-ohjelman aikana. Yhteiskunnalle jää siten saatavaksi laskun sijasta hyvän hoidon positiiviset kerrannaisvaikutukset.

On vaikea nähdä oikeutusta evätä suurelta määrältä kansalaisia kustannustehokasta hoitoa, joka parantaa hallituksemme kipeästi kaipaamaa kilpailukykyä. Asian järjestämisessä on lopulta kyse tahdosta eikä rahasta. Herkästi kysymme, onko meillä varaa tarjota psykoterapiaa näin monelle. Kaukokatseisempi kysymys kuuluu, onko meillä oikeasti varaa olla tarjoamatta sitä?

Suunnittelulla apu saadaan sitä tarvitseville

Asiantuntevalla suunnittelulla psykoterapiaa pystytään tarjoamaan sitä tarvitseville ja pitkät terapiat kohdennettua järkevästi. Järjestelmän on kyettävä joustamaan apua tarvitsevan tilanteen mukaan. Vaikutteita kustannustehokkaasta toteutuksesta voi ottaa esimerkiksi Englannin kansallisesta psykoterapiaohjelmasta.

Kaikkiaan on keskeistä, että satsaus psykoterapiaan on riittävä ja se kohdistuu hoidon tarjoamiseen eikä byrokratian pyörittämiseen.

Käytännössä, kun puututaan matalalla kynnyksellä, riittää usein lyhytkin psykoterapia. Näin saataisiin esim. Kelan pitkät terapiat riittämään paremmin niitä tarvitseville ja voitaisiin panostaa oikeudenmukaisempaan Kela-terapiaan ohjaamiseen.

Kaikkiaan on keskeistä, että satsaus psykoterapiaan on riittävä ja se kohdistuu hoidon tarjoamiseen eikä byrokratian pyörittämiseen. Sote-uudistuksessa psykoterapiajärjestelmän suunnitteluun on asetettava riittävästi psykoterapian erityisasiantuntijoita. On lisäksi huolehdittava, että järjestelmä kohtelee oikeudenmukaisesti heikko-osaisia.

Askel kohti kilpailukykyistä hyvinvointia

Olemme talouden nimissä joutuneet hyväksymään kipeitä kiristyksiä ja pohtimaan hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden näkymiä. Mielenterveysongelmien arvioidaan kuitenkin OECD-maissa voivan kustantaa jopa yli 4% bruttokansantuotteesta. Samat taloudelliset ja psykoterapian saatavuuden ongelmat koskevat masennuksen lisäksi monia muitakin mielenterveyden häiriöitä.

Toteuttamalla asia hyvin luodaan mahdollisuus ihmisläheiselle suomalaiselle menestystarinalle.

Nyt Suomella olisi osana sote-uudistusta mahdollisuus samalla kertaa edesauttaa kestävyysvajeen pienenemistä, tarjota työnantajille tehokkaita työntekijöitä ja auttaa ihmisiä vaikeuksien keskellä. Kyse ei ole mielenterveyden ja muiden hyvinvointipalvelujen väliltä valitsemisessa vaan ratkaisusta, jonka taloudelliset seuraukset tukevat hyvinvointiyhteiskunnan säilymistä myös muilla saroilla.

Toteuttamalla asia hyvin luodaan mahdollisuus ihmisläheiselle suomalaiselle menestystarinalle. Asia vaatii kuitenkin riittävää tahtotilaa niin alan ammattilaisilta, kansalaisilta, medialta kuin päättäjiltä. Harva hyvä asia tapahtuu ilman määrätietoisuutta.

Miten on, tartummeko tilaisuuteen vai päästämmekö sen käsistämme?

Helena Service

 


Lue myös

Välttelyn syvin olemus

Välttelyn syvin olemus

Mikä neuvoksi, kun välttely ei lopulta olekaan tehokas keino ahdistuksen tai muun ikävän tunteen poistamiseksi?

Seeking mental health care in Finland

Seeking mental health care in Finland

Seeking mental health care can seem very difficult and hard to understand. The following is my guide to finding mental health care in Finland for adults.