Asiakastarinoita psykoterapiasta
Seuraa Minnan ja Sarin terapiatarinoita
Haikeat jäähyväiset
On jäähyväisten aika. Minun kaksivuotinen taival psykoterapiassa päättyy. Samalla päättyy kirjoittaminen tänne.
Mitä terapiassa tapahtuu – yhden käynnin läpileikkaus
Minulta on kysytty useasti, mitä siellä terapiassa oikein tapahtuu? Mistä siellä puhutaan ja miltä niissä terapiaistunnoissa tuntuu? Joku on kysynyt sellaistakin, että makaanko siellä sohvalla ja itkenkö joka kerta. Ja eikö se ole aika kiusallista sillä tavalla...
Minä ja terapeutti
Olen nyt puolitoista vuotta käynyt psykoterapiassa ja lienee aika pohtia suhdettani terapeuttiini. Lyhyesti sanottuna se on loistava, mutta koska siitä tulisi aika tylsä blogi niin avaan asiaa hieman lisää. Terapeutti vai ystävä? Terapeutti ei ole minulle...
Muutos – mahdollisuus vai mahdottomuus
Päivä päivältä näen yhä selvemmin sen muutoksen, joka minussa on tapahtunut. Näkeekö sitä muut? Vaikea sanoa, on niin helppo urautua näkemyksiinsä. Minua kiehtoo suunnattomasti ajatus "minä ennen ja nyt". Se on vaan asia jota voi olla vaikea sanoittaa, teot ovat...
Rakasta minut ehjäksi jälleen
Rakkaus on kummallinen asia. Se näyttäytyy hetki hetkeltä erilaiselta, kuin pilvet, jotka muuttavat jatkuvasti muotoaan. Taivas on aina eri, niin myös rakkaus. Yhtenä hetkenä täysi ja kaikkinielevä, toisena haaleampi ja kompleksinen. Rakkautta yhtä kaikki. Rakkaus...
Matka tutusta helvetistä tuntemattomaan taivaaseen
”Parempi tuttu helvetti, kuin tuntematon taivas”. Näin sanoi kovasti ihailemani ja kunnioittamani Maaret Kallio tv:ssä. Se iski minun tajuntaan, nyt olen sitä aikani tunnustellut ja se tuntuu koko ajan järkevämmältä. Olen useammin kuin kerran terapiassakin pohtinut...
Välitilinpäätös – puoli vuotta terapiassa: 5 asiaa, joiden koen muuttuneen
Aika tasan tarkkaan puoli vuotta sitten, astuin ensimmäisen kerran sisään helsinkiläiseen terapiakeskukseen, istuin hetken kuluneella antiikkisohvalla, kunnes yksi valkoisista ovista avautui ja hauskannäköinen nainen huikkasi: ”Kumpula, ole hyvä!” Tämän...
Miettimisen tuska vai helpotus?
Tarviiko sitä kaikkea niin pirusti miettiä? Loistava kysymys, jonka aina välillä kuulen. Olen vastannut ettei kaikkien tarvi, mutta minun tarvii. Sanotaan että aina on vaihtoehto. Minun vaihtoehto oli ”alkaa miettiä kaikkea niin pirusti”. Mitä tämän kaiken takaa...
Riippuvuutta vai rakkautta?
Kuullessani terapeuttini kysymyksen ”tiedätkö mitä on läheisriippuvuus?” vastasin hieman empien ”tota, juu. Silloin ei mihinkään kykene yksin, vaan on toisessa kiinni.” Sain tehtäväksi netistä googlettaa ja tein työtä käskettyä. Löysinkin listan, jossa ”oireet” oli...
Ken leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön
Ihmisiä tuntuu kiinnostavan psykoterapia vähän samalla lailla, kuin pientä lasta joulupukki, se on yhtä aikaa kiehtova, jännittävä joskus jopa pelottava. Molempiin on hieman vaikea suhtautua, haluaa uskoa, mutta samaan aikaan jokin laittaa epäilemään sen...
Miksi puhua terapeutille?
Nyt on terapiassani kesätauko, koska terapeuttini on lomalla. Tulinpa tässä pohtineeksi syitä siihen, miksi kenenkään kannattaisi vaivautua terapiaan kertomaan ongelmistaan? Helpommallahan pääsee, kun tapaa hyvän ystävän ja oksentaa huolensa hänelle. Vaivattomampaa on...
Voiko ihminen muuttua?
Sain viime syksynä ystävältä viestin, jossa oli kuva ja teksti ”Ei, minä en muuttunut, minä löysin itseni”. Tähän päivään saakka tuo teksti on ollut minulle merkityksellinen ja se on ollut kehyksissä olohuoneessamme. Nyt se on roskissa! Ajattelin pitkään juuri tuon...
Selityksiä ja neuvoja – pata kattilaa soimaa
"Minä ajattelen olevani ns. helppo terapoitava sen vuoksi, että olen ollut hyvin vastaanottavainen, en juurikaan ole laittanut hanttiin"... "Minä kiltisti myöntelin ja tein ajatustyötä 24/7, kun jotain asiaa oli määrä miettiä. Monesti tätä vauhtia on taivasteltu ja...
Tunnelukot haittaavat elämää
Aika moni meistä varmaan tunnistaa sellaisen tilanteen, missä huomaa toimivansa tavalla, jonka TIETÄÄ huonoksi, mutta ei oikeastaan VOI sille mitään. Minulle tuo on ollut hyvin tavallinen kokemus ihmissuhteissani. Pahimmillaan olen kokenut ihmissuhteet niin...
Paranemisen palo
Alku oli siis kaikella tapaa haastavaa. En tiennyt mitä odottaa. Epäilin etten osaa sanoa mitään. Mitä minulta odotetaan? Pitääkö minun tehdä jotain kotiläksyjä? Mitä hän minusta ajattelee? Olenko minä tarpeeksi ”sekaisin” tai liian ”sekaisin” tähän terapiaan? Nyt on...
Terapian alkutaipaleelta
Edellisessä blogissani kerroin terapiaan hakeutumisesta ja hyvän terapeutin löytämisestä. Jatkan nyt aluksi tarinani kertomista takautuvasti, koska aloitin terapian jo helmikuussa. Tähän päivään mennessä, terapiassani on mielestäni vasta raapaistu pintaa. Mutta pinta...
Avun äärelle – Vahvakin murtuu
Pääsy siihen pisteeseen, että olen konkreettisesti avun äärellä, on sekin oma tarinansa. Siinä kohtaa kun tiedostin, etten tule tästä yksin selviämään hakeuduin työterveyteen. Minulla oli olemassa jo hyvä suhde työterveyslääkäriini ja hänelle oli helppo puhua, tai...
Avunhuuto
Tähän kulminoituu oikeastaan koko minun elämäni, avunhuutoon. Sitä huutoa ei vaan kukaan kuullut, koska en sitä koskaan kyennyt ääneen ilmaisemaan ja opin sen peittämään. Miksi näin? Enhän minä sitä silloin ymmärtänyt, monesti vaan pelkäsin olevani hullu, tai...