Päätös mennä psykoterapiaan on monelle yksi elämän suurista päätöksistä. Päätöksessä ja sen toimeenpanossa keskeinen kysymys on: kuka minulle terapeutiksi?

 

Kun psykoterapian käyneiltä kysytään, mitä siellä psykoterapiassa tehtiin, he alkavat kertoa terapeutistaan. Minkälainen ihminen hän oli ja millaista vastaanotolla oli olla. Eivät työskentelytavoista, suurista oivalluksista tai oppimiskokemuksista. Tämä kuvastaa, miten keskeinen tekijä terapeutin persoona ja terapeutti todellisena ihmisenä asiakkaalle psykoterapiassa on.

Psykoterapian teho riippuu pitkälti yhteistyön toimivuudesta

Psykoterapia on huomattavan tehokasta hoitoa. Teho on osoitettu lukuisissa tutkimuksissa ja asiantuntijoiden mukaan kaikki virhelähteet huomioidenkin psykoterapian absoluuttisen tehon ns. efektikoko säilyy vahvalla tasolla.

Tehon kannalta keskeinen avaintekijä on terapeuttinen allianssi, millä tarkoitetaan terapeutin ja asiakkaan yhteistyösuhteen toimivuutta ja laatua. Yleisen määritelmän mukaan allianssilla tarkoitetaan yhteisymmärrystä tehtävistä ja tavoitteista sekä tunnevuorovaikutuksen laatua. Suhteen laatua voidaan mitata tarkoitusta varten kehitetyllä kyselyllä.

Terapiasuuntauksella tai terapiassa käytetyillä tekniikoilla on suurissa aineistoissa vähäisempi tehoa selittävä vaikutus. Terapian ulkopuoliset tekijät ja asiakkaaseen liittyvät tekijät selittävät eroja huomattavan paljon, mutta koska terapiassa niihin ei voida vaikuttaa tai voidaan vaikuttaa vain välillisesti, niihin ei keskitytä tässä kirjoituksessa.

Psykoterapian tulokseen vaikuttavat tekijät


”…ihmiset, jotka kokevat, että heidän terapeuttinsa tekee oikeita asioita ja on empaattinen ja ymmärtävä, hyötyvät psykoterapiasta.


Se, että terapiasuhteen laatu on tuloksellisuuden kannalta avaintekijä, tarkoittaa suomeksi sitä, että ihmiset, jotka kokevat, että heidän terapeuttinsa tekee oikeita asioita ja on empaattinen ja ymmärtävä, hyötyvät psykoterapiasta. Ne, jotka eivät koe terapeutin toimintatapoja itselleen sopiviksi ja epäilevät vaikkapa sitä, välittääkö terapeutti hänestä oikeasti, eivät hyödy.

Eli siis: psykoterapia on joskus aivan ilmiömäisen hyödyllistä. Joskus se on jopa haitallista. Yleensä lähes kaikki hyötyvät siitä merkitsevästi, mutta hyötyä on vaikea ennustaa yksilötasolla. Se kuitenkin tiedetään, että jos yhteistyö ei heti alusta lähde sujumaan, se yleensä ennakoi huonompaa tulosta myös pitkällä aikavälillä.

Yleinen käsitys terapeutin sopivuudesta on, että terapeutti joko on sopiva tai ei ole, ja jos aloittaa terapian väärän tyypin kanssa, siinä haaskaa vain aikaansa ja rahaansa. Kuitenkin keskeinen osa terapeutin ammattitaitoa on juuri toimivan yhteistyösuhteen muodostaminen. Terapeutti pyrkii aluksi luomaan asiakkaalle turvallisen ympäristön, kotisataman, johon asiakas voi luottavaisin mielin tulla. Myöhemmin terapeutti voi olla haastavampi ja testaavampi, kun luottamus on saavutettu. Sekin tiedetään, että terapiat, joissa on kohdattu ja onnistuneesti ratkaistu yhteistyösuhteen ongelmia, ovat kaikkein tuloksellisimpia terapioita. Eli tämä ei ole ihan yksinkertaista.


”…yhteistyösuhteen ongelmien ilmeneminen matkan varrella ei ole automaattisesti ongelma. Yhteistyön haasteiden ratkaiseminen voi nimittäin olla jopa lupaavampi merkki kuin tasaisen hyvä terapiasuhde.”


Kaikkiaan voidaan sanoa, että psykoterapia on hyödyllistä suurimmalle osalle ihmisistä, mutta elämäntilanteella ja asiakkaan ominaisuuksilla on merkitystä. Hyvän yhteistyön tiedetään olevan tärkeää ja hyvä yhteistyösuhde terapian alussa ennakoi parempia terapian lopputuloksia. Kuitenkin yhteistyösuhteen ongelmien ilmeneminen matkan varrella ei ole automaattisesti ongelma. Yhteistyön haasteiden ratkaiseminen voi nimittäin olla jopa lupaavampi merkki kuin tasaisen hyvä terapiasuhde.

Seuraavassa osassa: Psykoterapeuteissa on eroja!

Teemu Ollikainen

Lue myös

Minduu.fi – Psykoterapian ABC:
Sopivan psykoterapeutin ja psykoterapian valitseminen

Share This