Tutkitusti totta: Metsä hoivaa mieltä

Luonnossa oleskelu ja liikkuminen tuottavat monenlaisia terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Luontoympäristön voimauttavia vaikutuksia fysiologisella tasolla ovat muun muassa lihasjännityksen väheneminen sekä verenpaineen ja stressihormoni kortisolin pitoisuuden laskeminen. Jo lyhytkin käynti lähimetsässä tai kaupunkiluontoalueella auttaa esimerkiksi työstressistä palautumista.

Sekä kansainvälisissä että suomalaisissa tutkimuksissa on todettu erityisesti metsäympäristöjen vaikuttavan myönteisesti mielialaan. Mielialan koheneminen on yhteydessä kykyyn palautua kuormituksesta eli stressaavista tilanteista. Parhaimmillaan luontokokemus elvyttää arjen huolien täyttämän mielen, selkeyttää ajatuksia ja rauhoittaa kokonaisvaltaisesti kehoa ja mieltä. Pitkävaikutteista mielialan kohentumista ja myönteisten tunteiden lisääntymistä on tutkimuksissa havaittu säännöllisesti yli 5 tuntia kuukaudessa luonnosta nauttivilla.

Suomessa on tehty useita kokeiluhankkeita niin sanottujen Green Care -menetelmien käytöstä mielenterveyskuntoutujien ja muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaiden hoidon tukena. Esimerkkeinä Terveysmetsä-hanke, jonka puitteissa Sipoon avoterveydenhuolto tarjosi diabetesta ja lievää masennusta sairastaville potilailleen mahdollisuutta osallistua ohjatuille terveysmetsäretkille tai Enontekiöltä saamelaisten päihdetyöhön kehitetty Mettäterapia. Ympäri Suomea toteutetut kokeiluhankkeet ovat antaneet hyviä tuloksia siihen suuntaan, että metsäluonnosta voi olla apua myös työuupumuksen, masennuksen ja stressin hoidossa.

Metsä kuuluu kaikille

Metsää todellakin hyödynnetään nyt paljon hyvinvoinnin lähteenä. Miltä kuulostaa esimerkiksi metsäkellintä ja puuhengitys? Tai Metsämieli-menetelmä ja Hyvän mielen metsäkävelyt?

Metsämieli -hyvinvointimenetelmän kehittäjä ja kouluttaja Sirpa Arvonen näkee selkeät syyt luonto- ja metsäinnostuksen lisääntymiseen.

– Hektinen elämänrytmi ja stressi on niin monilla läsnä omassa elämässä. Luonnosta saa edullisesti, ja usein läheltä omaa kotia, vastapainoa kiireiseen ja vaativaan arkeen. Eri tutkimustulosten välittämää tietoa luonnon hyvinvointivaikutuksista on kuultu jo paljon, ja retkeilystä, ulkoilusta ja luontoliikkumisesta on tullut trendikästä. Esimerkiksi kansallispuistojen kävijämäärät ovat nousussa.

– Myös Metsämieliohjaajakursseille riittää tulijoita; monet haluavat käyttää luontomenetelmiä osana omaa työtänsä, esimerkiksi lasten, nuorten, erityisryhmien tai ikääntyvien kanssa toimiessa.

Mitä Metsämieli-menetelmä antaa työstressiä kokeville?

– Olen koutsannut kymmeniä kiireisiä yritysjohtajia, joiden kanssa luonto on toiminut rauhoittavana valmennusympäristönä. Aina ei ehdi mennä metsään, mutta taukohetkenä toimii hyvin vaikkapa työpaikan ympäri kävely kesken työpäivää tai luontokuvien katselu työmatkalla.

–  Metsämieliohjaajakursseille on osallistunut myös useita psykiatreja ja psykologeja, jotka ovat todenneet luonnon toimivan hyvin mielenterveyden tukena.

Miten mielialaongelmista kärsivät voisivat hyödyntää metsän elvyttävää vaikutusta?

– Ylipäänsä luonnon hyvää tekeviä vaikutuksia saa ympäröimällä itsensä vihreällä. Ei tarvita edes metsää, vaan puistonpenkkikin riittää, jos siitä avautuu näkökenttään luonnon vihreyttä.

– Parasta on miettiä, miten luontoa voisi hyödyntää lähiympäristössä. Aluksi voi mennä ulos, omalle pihalle tai lähipuistoon, vaikkapa vain 5 minuutiksi pelkästään olemaan ja aistimaan ympäristöä. Tai voi katsoa maisemaa parvekkeelta. Luonnon seuraaminen, pienien yksityiskohtien huomaaminen ja eri vuorokauden- ja vuodenaikojen vaihtelut vievät huomion hetkeksi pois omista ajatuksista. Kun keskittyy aistimaan luontoa, saa lomaa huolista.

Entä miten kaupunkilainen löytää tiensä metsään?

– Suomessa jokaisessa kaupungissa on puistoja, ja niistä voi aloittaa. Kaikissa lähiöissä on kuntorata, jonka keskellä on pieni metsä, ja siellä ei voi eksyä. Kuntorata on usein ympyrä, joten aina voi tulla takaisin reitille. Retkiä voi tehdä myös toisiin kaupunginosiin ja tutustua siellä paikallisiin puistoihin ja ulkoilureitteihin.

5 vinkkiä metsähetkeen

1. Kun lähdet liikkeelle, kysy itseltäsi: Mitä kuuluu? Päätä vasta sitten, onko sinulle hyväksi lyhyt piipahdus vai pidempi metsäkävely.
2. Liiku omassa tahdissasi, niin että ehdit rauhassa katsella, kuulostella ja nuuhkia ympäristöä. Käytä kaikkia aistejasi.
3. Pysähdy välillä, nojaa selkä puuta vasten ja hengitä hetki. Jos tuntuu turvalliselta, sulje silmät ja keskity kuuntelemaan ympäristön ääniä.
4. Kiinnitä katseesi johonkin luonnon yksityiskohtaan ja ihastele sitä tarkemmin. Millaiset värit ja muodot tuolla luontoelementillä on? Muuttuuko se eri vuodenaikoina?
5. Kiitä itseäsi luontohetkestä ja päätä, milloin tulet uudestaan.

Lähteet:
Kohti suomalaista terveysmetsän mallia, Luonnonvarakeskus

LUE MYÖS: