Mielenterveys on muutakin kuin vain diagnoosi. Siihen kuuluu kokonaisvaltainen mielen hyvinvointi, joka tarkoittaa tasapainoa suhteessa omaan sisäiseen ja ulkoiseen todellisuuteen. Siihen kuuluu sosiaalinen elämä, suhteet muihin ihmisiin sekä käsitys omasta itsestä. Se on myös tunteiden hallintaa ja kykyä kohdata arjen haasteita. Joskus mielenterveyden hoitamiseen tarvitaan ammattilaisen apua, mutta oman mielen hyvinvoinnin eteen voi tehdä paljon myös itse.
Näihin viiteen tutkitusti mielen hyvinvointia tukeviin asioihin kannattaa satsata:
1. Nukkuminen ja unenlaatu
Sitä, miksi nukumme, ei edelleenkään voida yksiselitteisesti osoittaa. Silti tiedetään, että nukkuminen on elintärkeää. Yleinen kokemus on, että hyvin nukutun yön jälkeen tuntee itsensä levänneeksi ja jaksaa paremmin kohdata päivän haasteet. Levänneenä mieliala on yksinkertaisesti parempi ja valoisampi. Useat tutkimukset osoittavat, että univaje ja erityisesti katkonainen uni vaikuttavat negatiivisesti mielialaan ja jopa edistävät esimerkiksi masennukseen sairastumista. Hyvää unen laatua kannattaa tavoitella ja siihen on olemassa monia hyväksi havaittuja keinoja, kuten säännöllinen nukkumaanmenoaika ja riittävä määrä unta.
2. Liikkuminen
Väsyneenä ei todellakaan jaksaisi liikkua. Stressi, ahdistus ja masennus työntävät kohti sängynpohjaa, joka vetää puoleensa enemmän kuin raikas ulkoilma tai uimahalli. Liikunta kuitenkin kiistatta hoitaa mieltä ja ylläpitää hyvää mielenterveyttä. Mielihyvähormoni dopamiinin tuotanto aktivoituu kehossa jo puolen tunnin liikkumisen jälkeen ja nostaa mielialaa. Hyvä uutinen on se, että itseään ei tarvitse rehkiä uuvuksiin vaan liikkumisen hyvää tekevät vaikutukset tuntuvat jo kohtuullisen rauhallisessa liikkeessä. Tunnin mittainen verkkainen kävelylenkki, pyöräily tai vaikkapa syvävenyttely 2-3 kertaa viikossa riittää.
Liikuntaa suositellaan nykyään masennuksen hoitoon. Tutkimusten mukaan liikunta hoitaa lievää masennusta jokseenkin yhtä tehokkaasti kuin lääkkeet.
3. Hyvät ihmissuhteet
Sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen kannattaa. Mielenterveyden kannalta erityisesti sellaisten, joista kokee saavansa voimaa ja tukea. Monesti mielenterveysongelmissa vetäytyy vaistomaisesti omiin oloihinsa ja jopa välttelee sosiaalisia kontakteja. Maailma pyörii oman mielen sisällä, jossa ajatukset ja tunteet ovat taipuvaisia olemaan varsin negatiivisia ja lohduttomia. Vuorovaikutustilanteessa, vaikkapa ystäviä tavatessa, huomio kiinnittyy helpommin ulospäin, pois omasta itsestä. Silloin saa ikäänkuin lomaa oman mielen sisällä olemisesta ja uudenlaista ravintoa sielulle. Läsnäolemisen kokemus vahvistuu ja mieli virkistyy.
4. Kiitollisuus
Kiitollisuutta on tutkittu yhtenä positiivisen psykologian tutkimusalueena. Näyttää siltä, että kiitollisuuden ja hyvinvoinnin välillä on yhteys. Kiitollisuusharjoitusten on havaittu useissa kokeellisissa tutkimuksissa vaikuttavan myönteisesti psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kokemukseen. Kiitollisuuden harjoittaminen tarkoittaa tietoista huomion siirtämistä negatiivisesta positiiviseen. Käytännössä se on elämässä olevien hyvien asioiden tunnistamista sekä kiitollisuuden ilmaisua itselleen ja muille sanoin ja teoin.
5. Tietoinen hyväksyvä läsnäolo
Mindfulness eli tietoisen hyväksyvän läsnäolon harjoittaminen on nykyään muodikasta. Eikä suotta, sillä aihetta on tutkittu runsaasti ja mindfulnessin harjoittamisella on todettu useita hyvinvointia lisääviä vaikutuksia. Mielen tasolla ne liittyvät erityisesti ajattelun joustavuuteen ja tunteiden säätelyyn, esimerkiksi kykyyn palautua nopeammin kielteisistä tunnetiloista.
Kiteytettynä mindfulness on tähän hetkeen keskittymistä tietoisesti hyväksyvällä ja sallivalla asenteella. Mindfulnessin harjoittamisessa kiinnitetään huomiota itsessä herääviin tuntemuksiin ja aistimuksiin antaen niiden tulla ja mennä yrittämättä kontrolloida niitä.
Lähteet:
Kiitollisuuden harjoittaminen itsehoitomenetelmänä, Lehtonen 2015
Mindatwork.fi/mindfulness-tutkimuksia
Liikunnan Käypä hoito -suositus, Duodecim
Unettomuus 2012 -tutkimus
Psychology Today