[et_pb_section admin_label=”section”][et_pb_row admin_label=”row”][et_pb_column type=”4_4″][et_pb_testimonial admin_label=”Palaute” url_new_window=”off” quote_icon=”on” use_background_color=”on” background_color=”#f5f5f5″ background_layout=”light” text_orientation=”left” use_border_color=”off” border_color=”#ffffff” border_style=”solid” portrait_url=”https:\/\/minduu.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/minna_blogi_250.png” portrait_width=”150″ portrait_height=”150″]<\/p>\n
Alku oli siis kaikella tapaa haastavaa. En tiennyt mit\u00e4 odottaa. Ep\u00e4ilin etten osaa sanoa mit\u00e4\u00e4n. Mit\u00e4 minulta odotetaan? Pit\u00e4\u00e4k\u00f6 minun tehd\u00e4 jotain kotil\u00e4ksyj\u00e4? Mit\u00e4 h\u00e4n minusta ajattelee? Olenko min\u00e4 tarpeeksi \u201dsekaisin\u201d tai liian \u201dsekaisin\u201d t\u00e4h\u00e4n terapiaan?<\/em><\/p>\n [\/et_pb_testimonial][et_pb_text admin_label=”Teksti” background_layout=”light” text_orientation=”left” use_border_color=”off” border_color=”#ffffff” border_style=”solid”]<\/p>\n Nyt on tarkoitus palata sinne vuoden takaiseen aikaan, terapian alkuun. \u00c4kkiselt\u00e4\u00e4n tuntuu, ett\u00e4 muistanko mit\u00e4\u00e4n siit\u00e4(k\u00e4\u00e4n) ajasta, mutta katsotaan mit\u00e4 alkaa syntym\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Ensimm\u00e4inen ajatus terapeutin n\u00e4hdess\u00e4ni oli ja oli itse asiassa viel\u00e4 monen monta kertaa, ett\u00e4 tunnenko min\u00e4 h\u00e4net. Aivot raksuttivat jonnekin hamaan nuoruuteen, jonne yritin h\u00e4nt\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4. Tunne oli kiusallinen ja se varmasti alkuun vaikutti luottamuksen syntyyn. Muistan istuneeni tuolissa ja takaraivossa jyskytt\u00e4v\u00e4 ajatus etsii yhteytt\u00e4. Paljastettakoon t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa, etten koskaan l\u00f6yt\u00e4nyt t\u00e4llaista yhteytt\u00e4 ja nyt se \u201dpelko\u201d on jo taakse j\u00e4\u00e4nytt\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n Mit\u00e4 olisin sitten tehnyt jos t\u00e4m\u00e4 yhteys olisikin minun mieless\u00e4 l\u00f6ytynyt. En tied\u00e4, eik\u00e4 minun sit\u00e4 tarvitse edes pohtia. Meill\u00e4 on hyv\u00e4 hoitosuhde, johon olen tyytyv\u00e4inen. Lukuun ottamatta niit\u00e4 kertoja, kun h\u00e4n minua \u00e4rsytt\u00e4\u00e4, se onneksi kuuluu asiaan. Kaikenlaiset tunteet nousevat pintaan.<\/p>\n Mietin my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 tapahtuu, jos n\u00e4emme vaikka kaupassa.<\/em><\/p>\n<\/div>\n Mietin my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 tapahtuu, jos n\u00e4emme vaikka kaupassa. Luonko katseeni alas, alan r\u00e4pl\u00e4t\u00e4 puhelinta tai vaihdan toiselle puolen katua. Mit\u00e4\u00e4n n\u00e4ist\u00e4 en tehnyt, kun se kerta tuli. Seurasin aikani sivusta ja kun h\u00e4n ohitti minut, tervehdimme hymyillen. Puhuimme t\u00e4st\u00e4 tapaamisesta j\u00e4lkik\u00e4teen ja kerroin, ett\u00e4 minuun teki vaikutuksen, sen ett\u00e4 h\u00e4n oli juuri saman oloinen, kun olin h\u00e4neen tottunut. H\u00e4n ik\u00e4\u00e4n kuin tuli ihan tavalliseksi ihmiseksi minun silmiss\u00e4.<\/p>\n Alku oli siis kaikella tapaa haastavaa. En tiennyt mit\u00e4 odottaa. Ep\u00e4ilin etten osaa sanoa mit\u00e4\u00e4n. Mit\u00e4 minulta odotetaan? Pit\u00e4\u00e4k\u00f6 minun tehd\u00e4 jotain kotil\u00e4ksyj\u00e4? Mit\u00e4 h\u00e4n minusta ajattelee? Olenko min\u00e4 tarpeeksi \u201dsekaisin\u201d tai liian \u201dsekaisin\u201d t\u00e4h\u00e4n terapiaan? Teenk\u00f6 jotain palikkateht\u00e4vi\u00e4? Miljoona kysymyst\u00e4 py\u00f6ri p\u00e4\u00e4ss\u00e4 ja jokaiseen niihin on tullut vastaus aikanaan. Eteenp\u00e4in minua vei koko ajan ns. paranemisen palo, uskoin siihen, ett\u00e4 vaikka mit\u00e4 tulee vastaan, niin minun on se nyt kohdattava ja sit\u00e4h\u00e4n on tullut, mutta se on sitten oma tarinansa.<\/p>\n Sekin hetki tuli, kun odotushuoneessa istuessani tuli mieleen ajatus, ettei t\u00e4st\u00e4 ole mit\u00e4\u00e4n hy\u00f6ty\u00e4, aikaa ja rahaa menee vaan hukkaan.<\/em><\/p>\n<\/div>\n Sekin hetki tuli, kun odotushuoneessa istuessani tuli mieleen ajatus, ettei t\u00e4st\u00e4 ole mit\u00e4\u00e4n hy\u00f6ty\u00e4, aikaa ja rahaa menee vaan hukkaan. Olin t\u00e4ss\u00e4 kohtaa jo oppinut sanomaan aika hyvin sen mit\u00e4 mieleen tulee ja sanoin sen sitten terapeutille. Jos nyt tulkitsen h\u00e4nen yleens\u00e4 hyvinkin neutraalia suhtautumista, siis sit\u00e4, ettei h\u00e4n l\u00e4hde mukaan minun maailmaan, voisin v\u00e4itt\u00e4\u00e4 pienen kauhunsekaisen v\u00e4l\u00e4hdyksen h\u00e4nen silmiss\u00e4\u00e4n. Niinp\u00e4 h\u00e4n kysyi, ett\u00e4 olenko oikeasti sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 lopettaisin? Olin ja en, mutta enh\u00e4n min\u00e4 ole lopettanut. T\u00e4m\u00e4kin tunne oli vaan tunnettava. Tunteita onkin sittemmin tullut paljon.<\/p>\n Puhuminen oli aluksi eritt\u00e4in hankalaa, en vaan saanut sanoja ulos. Aivan kuin joku olisi pit\u00e4nyt niist\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4ni kiinni, olipa siit\u00e4kin puhetta, josko minulla olisi nuorena ollut mutismia, mutta ei ole. Min\u00e4 vaan olin sanaton, niin paljon olin sis\u00e4lleni k\u00e4tkenyt. Avuksi tuli kirjoittaminen.<\/p>\n Puhuminen oli aluksi eritt\u00e4in hankalaa, en vaan saanut sanoja ulos.<\/em><\/p>\n<\/div>\n Aloin kotona kirjoittaa ajatuksiani vihkoon, ei niiss\u00e4 mit\u00e4\u00e4n suuria juonteenk\u00e4\u00e4nteit\u00e4 ollut, eik\u00e4 niist\u00e4 mit\u00e4\u00e4n romaania koskaan saisi, mutta minua se auttoi. Paperille sain sen, mik\u00e4 ei suusta ulos tullut. Alkuun p\u00e4\u00e4sty\u00e4ni aloin pit\u00e4m\u00e4\u00e4n anonyymi\u00e4 blogia, jonne sitten kerroin omaa tarinaani. Blogin ja vihkon asiat olivat tietenkin minun ajatuksia, mutta vihkoon kirjoitin sellaista mit\u00e4 en halunnut julkisuuteen, en edes anonyymin\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 tapaa ne tukivat toisiaan.<\/p>\n Pitk\u00e4n aikaa aina terapian alkuun luin blogini ja siit\u00e4 p\u00e4\u00e4simme asian ytimeen. Se oli minulle silta vaikeaan puhumiseen. Ajan kanssa huomasin, etten en\u00e4\u00e4 tarvinnut blogia, vaikka se olikin aina paperiversiona mukanani. Puhumisesta oli tullut luontevaa, vaikka se olikin r\u00f6nsyilev\u00e4\u00e4 ja on sit\u00e4 usein viel\u00e4kin. Niin paljon asiaa ja ajatuksia ja niin v\u00e4h\u00e4n aikaa. Vai olisiko sittenkin niin, ett\u00e4 min\u00e4 ihan liikaa pohdin ja takerrun ep\u00e4oleelliseen? Luultavasti niin.<\/p>\n