[et_pb_section bb_built=”1″ admin_label=”section” transparent_background=”off” allow_player_pause=”off” inner_shadow=”off” parallax=”off” parallax_method=”on” padding_mobile=”off” make_fullwidth=”off” use_custom_width=”off” width_unit=”off” custom_width_px=”1080px” custom_width_percent=”80%” make_equal=”off” use_custom_gutter=”off” fullwidth=”off” specialty=”off” disabled=”off” custom_padding_tablet=”50px|0|50px|0″ custom_padding_last_edited=”on|desktop”][et_pb_row admin_label=”row” make_fullwidth=”off” use_custom_width=”off” width_unit=”off” custom_width_px=”1080px” custom_width_percent=”80%” use_custom_gutter=”off” gutter_width=”3″ padding_mobile=”off” allow_player_pause=”off” parallax=”off” parallax_method=”on” make_equal=”off” column_padding_mobile=”on” parallax_1=”off” parallax_method_1=”on” parallax_2=”off” parallax_method_2=”on” parallax_3=”off” parallax_method_3=”on” parallax_4=”off” parallax_method_4=”on” disabled=”off” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat” background_size=”initial”][et_pb_column type=”4_4″][et_pb_testimonial url_new_window=”off” quote_icon=”on” use_background_color=”on” background_layout=”light” border_style=”solid” disabled=”off” _builder_version=”3.0.75″ quote_icon_background_color=”#f5f5f5″]<\/p>\n
\u201dPsykoterapeutti ja psykologista tutkimusta tekev\u00e4 psykologi eiv\u00e4t voi olla sama henkil\u00f6.\u201d N\u00e4in minulle opetettiin Pariisin yliopistossa 90-luvulla, opiskellessani psykologian maisteriksi. Kerrottiin, ett\u00e4 siit\u00e4 voisi olla jopa psykoterapiasuhteelle tai asiakkaalle haittaa. Toisena ongelmana mainittiin, ettei asiakkaan psykoterapeutti voi suhtautua asiakkaaseen neutraalisti testitilanteessa ja n\u00e4in ollen saada riitt\u00e4v\u00e4n luotettavia tuloksia. \u201dKaksoisroolissa\u201d olemista tulisi v\u00e4ltt\u00e4\u00e4. N\u00e4in moni mielenterveysalan ammattilainen ajattelee edelleen, sek\u00e4 Ranskassa ett\u00e4 Suomessa, vaikka t\u00e4t\u00e4 perinteist\u00e4 n\u00e4kemyst\u00e4 on viime vuosien aikana my\u00f6s vahvasti kyseenalaistettu.<\/em><\/p>\n [\/et_pb_testimonial][et_pb_text background_layout=”light” border_style=”solid” disabled=”off” _builder_version=”3.0.75″]<\/p>\n Perusopintojen aikana psykologiset testimenetelm\u00e4t her\u00e4ttiv\u00e4t suurta kiinnostusta. Erityisesti Hermann Rorschachin mustetahratesti ja sen taustalla oleva poikkeuksellisen laaja tieteellinen tutkimuskirjallisuus teki minuun vaikutuksen. Se, ett\u00e4 koodaamalla miten ihminen havaitsee \u00e4rsykkeit\u00e4 (t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa mustetahroja), ajattelee ja toimii tarkasti standardoidussa tilanteessa, voidaan sanoa jotain ihmisen tavanomaisista tavoista havaita, ajatella ja toimia, tuntui heti j\u00e4rkeenk\u00e4yv\u00e4lt\u00e4. Siin\u00e4 vertaillaan yksil\u00f6n toimintaa viitearvoihin ja esimerkiksi psykiatristen potilasryhmien tyypilliseen suoritukseen. Lis\u00e4ksi aloin hahmottaa, ett\u00e4 kun Rorschachin lis\u00e4ksi k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n muita testej\u00e4, esimerkiksi kyselylomakepohjaisia persoonallisuuden arviointimenetelmi\u00e4 ja\/tai neuropsykologisia testej\u00e4, syntyy hyvin laaja-alainen ja monipuolinen k\u00e4sitys asiakkaan psykologiasta, persoonallisuuden dynamiikasta, vahvuuksista ja heikkouksista.<\/p>\n Kuten Sigmund Freud ehdotti yli sata vuotta sitten, me emme ole aina tietoisia siit\u00e4, miksi havainnoimme, ajattelemme tai toimimme tietyll\u00e4 tavalla. El\u00e4m\u00e4 vie mukanaan. Me j\u00e4\u00e4mme sit\u00e4 ihmettelem\u00e4\u00e4n. Miksi en vaihtanut ty\u00f6paikkaa aikaisemmin, vaikka tiesin sen olevan minulle ep\u00e4sopiva? Miksi valitsin juuri t\u00e4m\u00e4n kumppanin, vaikka meill\u00e4 on ollut ongelmia alusta l\u00e4htien? Miksi olen v\u00e4lill\u00e4 alakuloinen, vaikka minulla n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan kaikki hyvin? Kun asioita aletaan pohtia ja reflektoida, kysymyksi\u00e4 l\u00f6ytyy paljon.<\/p>\n Jos l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n Freudin tavoin oletuksesta, ett\u00e4 ihmisen mielen sis\u00e4iset prosessit, sis\u00e4ll\u00f6t ja k\u00e4ytt\u00e4ytyminen ovat satunnaisen sijaan luonteeltaan tarkoituksellisia ja tavoitteellisia, niin voidaan olettaa, ett\u00e4 n\u00e4ihin kysymyksiin on olemassa vastauksia. Se, mit\u00e4 ei ole tietoisuuden piiriss\u00e4, voidaan tuoda tietoisuuteen.<\/p>\n Ymm\u00e4rryksen ja tietoisuuden lis\u00e4\u00e4minen ei ole ainoastaan psykoanalyyttisten psykoterapioiden tavoite, vaan kaikkien psykoterapiamuotojen ja my\u00f6s psykologisten tutkimusten tavoite. Kun asiakasta mielenterveysty\u00f6ss\u00e4 tutkitaan (esim. diagnostisen selvittelyn, hoidon suunnittelun tai toimintakyvyn kartoittamisen puitteissa), tavoitteena on ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 paremmin mink\u00e4 luonteisesta ongelmasta voisi olla kyse ja tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 sen mukaan. Tieteellisesti tutkitut psykologiset testimenetelm\u00e4t voivat lis\u00e4t\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 huomattavissa m\u00e4\u00e4rin, sill\u00e4 ne tarjoavat asiakkaan ja psykologin n\u00e4k\u00f6kulman lis\u00e4ksi kolmannen n\u00e4k\u00f6kulman asiakkaan tilanteeseen. Vuoropuhelu ei ole en\u00e4\u00e4 vain psykologin ja asiakkaan v\u00e4lill\u00e4, vaan psykologin, asiakkaan ja testil\u00f6yd\u00f6sten v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n Koska psykoterapiassa ja psykologisessa tutkimuksessa tavoitellaan samoja asioita, miksi psykologista tutkimusta ei voisi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 osana psykoterapiaa?<\/p>\n Noin 30 vuotta sitten pieni ryhm\u00e4 psykologeja Yhdysvalloissa alkoi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 psykologinen tutkimus voi olla muuta kuin asiantuntijan tiedonkeruun v\u00e4line. Se voi olla my\u00f6s tehokas hoidollinen interventio, joka auttaa asiakasta saamaan vastauksia omiin kysymyksiins\u00e4 ja tekem\u00e4\u00e4n huomattavia ja v\u00e4litt\u00f6mi\u00e4 positiivisia muutoksia el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n. Samalla testit voivat auttaa psykologia ja\/tai psykoterapeuttia saamaan totuudenmukaisemman k\u00e4sityksen asiakkaan psykologisesta rakenteesta ja dynamiikasta, joka vuorostaan lis\u00e4\u00e4 empaattista ymm\u00e4rryst\u00e4 ja parantaa terapeuttisen suhteen laatua. Kun asiakas kokee, ett\u00e4 h\u00e4n on tullut syv\u00e4llisell\u00e4 tasolla kuulluksi ja ymm\u00e4rretyksi, h\u00e4n kokee lis\u00e4\u00e4ntynytt\u00e4 luottamusta psykoterapeuttiin sek\u00e4 turvallisuuden tunnetta. H\u00e4nen kiintymyssuhdej\u00e4rjestelm\u00e4 aivoissa rauhoittuu ja ahdistuksen taso lievittyy huomattavasti. Samanaikaisesti uteliaisuus omia mielensis\u00e4isi\u00e4 prosesseja kohtaan sek\u00e4 avoimuus uusille ajatuksille ja kokemuksille lis\u00e4\u00e4ntyy.<\/p>\n Constance Fischer on ollut uranuurtajana psykologisten tutkimusten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 terapeuttisena interventiona. H\u00e4n alkoi jo 70-luvulla vierastaa et\u00e4ist\u00e4 psykologi-asiantuntijan roolia ja luopui ammatillisesta jargonista lausunnoissaan asiakkaille. H\u00e4n alkoi tehd\u00e4 psykologisia tutkimuksia humanistisella otteella tiiviiss\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 asiakkaiden kanssa siten, ett\u00e4 asiakas oli niiss\u00e4 aktiivisessa roolissa. Steve Finn jatkoi t\u00e4t\u00e4 trendi\u00e4 yksil\u00f6im\u00e4ll\u00e4 tutkimuksen alussa asiakkaan omia tutkimuskysymyksi\u00e4, kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 spesifisi\u00e4 terapeuttisia interventioita tutkimusprosessin sis\u00e4ll\u00e4 ja luomalla lis\u00e4\u00e4 struktuuria kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4\u00e4n Therapeutic Assessment (TA) -nimisell\u00e4 l\u00e4hestymistavallaan. Steve Finnin TA:n k\u00e4ytt\u00f6 tieteellisiss\u00e4 tutkimuksissa ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6ss\u00e4 on ollut 90-luvusta l\u00e4htien tasaisesti kasvussa maailmalla (t\u00e4m\u00e4 on n\u00e4kynyt muun muassa Society for Personality Assessmentin tai International Society of the Rorschach and Projective Methodsin kongresseissa), sek\u00e4 Suomessa vuodesta 2011, jolloin aloin sit\u00e4 itse aktiivisesti opettaa. TA on ollut virallisesti osana Helsingin yliopiston testimenetelm\u00e4opetusta vuodesta 2014.<\/p>\n Mielenterveysongelmien tai vaikeiden el\u00e4m\u00e4ntilanteiden yhteydess\u00e4 meill\u00e4 kaikilla on yleens\u00e4 joku sis\u00e4inen kertomus tapahtumien kulusta, syy-seuraussuhteista, itsest\u00e4mme ja maailman luonteesta. T\u00e4t\u00e4 kertomusta kutsutaan narratiiviksi ja se tyypillisesti sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 aukkoja, jotka her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t kysymyksi\u00e4, esimerkiksi: \u201dMiksi minulle aina k\u00e4y n\u00e4in?\u201d, \u201dMiksi kaikki aina syytt\u00e4\u00e4 minua?\u201d tai vaikkapa \u201dMiten voisin p\u00e4\u00e4st\u00e4 eroon kiusallisista aggressiivisista mielikuvistani?\u201d. Psykoterapiassa tutkitaan asiakkaan narratiivia sek\u00e4 siihen liittyvi\u00e4 tunteita, ajatuksia ja toimintamalleja puhumalla n\u00e4ist\u00e4 psykoterapeutin kanssa. Yhteisty\u00f6ss\u00e4 etsit\u00e4\u00e4n vastuksia kysymyksiin sek\u00e4 uusia tapoja olla ja ajatella. Uudet n\u00e4k\u00f6kulmat auttavat luomaan uutta narratiivia, joka vuorostaan auttaa saavuttamaan kokonaisvaltaisemman ymm\u00e4rryksen ongelman luonteesta, l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6t\u00e4tuntoisempi versio tapahtumista ja uusia ratkaisuja. Terapeuttisessa tutkimuksessa l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n liikkeelle asiakkaan omista kysymyksist\u00e4 ja etsit\u00e4\u00e4n niihin yhdess\u00e4 vastauksia erilaisia tieteellisesti tutkittuja psykologisia testimenetelmi\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4en. Testituloksista ja eriluonteisissa teht\u00e4viss\u00e4 tehdyist\u00e4 yhteisist\u00e4 oivalluksista keskustellaan yhdess\u00e4. Terapeuttinen tutkimus voi auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n paremmin ongelmien luonnetta, kartoittamaan omia vahvuuksia ja heikkouksia, m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4n hoidon fokusta sek\u00e4 vastaamaan monenlaisiin psykologisiin, psykiatrisiin tai hoidon suunnitteluun liittyviin kysymyksiin.<\/p>\n Tieteellisest\u00e4 kirjallisuudesta ei l\u00f6ydy edelleenk\u00e4\u00e4n n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 siit\u00e4, ettei psykologista tutkimusta voisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 terapeuttisena interventiona muun muassa psykoterapian yhteydess\u00e4. P\u00e4invastoin, meill\u00e4 on nyt laaja-alaisesti n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 terapeuttisella otteella tehty tutkimus voi olla tehokas terapeuttinen interventio ja jopa el\u00e4m\u00e4\u00e4 mullistava kokemus.<\/p>\n Tuleva p\u00e4iv\u00e4n koulutus aiheesta Helsingiss\u00e4 13.10.2017: \u201dJohdanto terapeuttisiin tutkimuksiin\u201d.<\/strong><\/span> Viitteet:<\/strong><\/span> [\/et_pb_text][et_pb_testimonial admin_label=”Kolumnin kirjoittaja” job_title=”Psykologian tohtori, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti” company_name=”Terapiatalo Sointu” url=”http:\/\/terapiatalosointu.fi\/” url_new_window=”on” portrait_url=”https:\/\/minduu.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/emiliano_muzio.jpg” quote_icon=”off” use_background_color=”on” background_color=”#f0e37a” background_layout=”light” portrait_width=”150″ portrait_height=”150″ body_font_size=”16″ border_style=”solid” disabled=”off” saved_tabs=”all” _builder_version=”3.0.75″ quote_icon_background_color=”#f5f5f5″]<\/p>\n Olen psykologian tohtori. Minulla on yli 20 vuoden kokemus kliinisest\u00e4 mielenterveysty\u00f6st\u00e4 ja neuropsykologisesta ty\u00f6st\u00e4. Ty\u00f6ss\u00e4ni k\u00e4yt\u00e4n tarvittaessa n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvia psykologisia tutkimusmenetelmi\u00e4.<\/em><\/p>\n [\/et_pb_testimonial][et_pb_cta button_url=”https:\/\/minduu.fi\/blogi\/koulutukset\/” url_new_window=”on” button_text=”Tutustu koulutuksiin” use_background_color=”on” background_color=”#704381″ background_layout=”dark” border_style=”solid” custom_button=”on” button_letter_spacing=”0″ button_icon_placement=”right” button_letter_spacing_hover=”0″ disabled=”off” saved_tabs=”all” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat” background_size=”initial” _builder_version=”3.0.76″]<\/p>\n [\/et_pb_cta][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" \u201dPsykoterapeutti ja psykologista tutkimusta tekev\u00e4 psykologi eiv\u00e4t voi olla sama henkil\u00f6.\u201d N\u00e4in minulle opetettiin Pariisin yliopistossa 90-luvulla, opiskellessani psykologian maisteriksi. Kerrottiin, ett\u00e4 siit\u00e4 voisi olla jopa psykoterapiasuhteelle tai asiakkaalle haittaa. Toisena ongelmana mainittiin, ettei asiakkaan psykoterapeutti voi suhtautua asiakkaaseen neutraalisti testitilanteessa ja n\u00e4in ollen saada riitt\u00e4v\u00e4n luotettavia tuloksia. \u201dKaksoisroolissa\u201d olemista tulisi v\u00e4ltt\u00e4\u00e4. N\u00e4in moni mielenterveysalan […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":25845,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_et_pb_use_builder":"on","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","footnotes":""},"categories":[44,16],"tags":[],"class_list":["post-25842","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ammattilaisille","category-psykoterapeuttimme-kertovat","wpautop"],"yoast_head":"\nHavainnoinnin, ajattelu- ja toimintamallien tuominen tietoisuuteen<\/strong><\/h3>\n
Psykologiset testit toimivat empatian lis\u00e4\u00e4jin\u00e4<\/strong><\/h3>\n
Kansainv\u00e4lisesti menestynyt terapeuttinen interventio<\/strong><\/h3>\n
Miten terapeuttinen tutkimus voi auttaa?<\/strong><\/h3>\n
\n
\n Lis\u00e4tietoa ja ilmoittautuminen<\/span><\/a><\/p>\n
\n
\nFinn, S. E. (2007). In our client\u2019s shoes: Theory and techniques of Therapeutic Assessment<\/em>. Mahwah, New Jersey: Earlbaum.<\/span>
\nFinn, S. E., Fischer, C. T., & Handler, L. (2012). Collaborative\/Therapeutic Assessment<\/em>. Hoboken, New Jersey: John Wiley and Sons.<\/span>
\nFischer, C. T. (1985\/1994). Individualizing psychological assessment<\/em>. Hove, East Sussex: Taylor and Francis.<\/span>
\nGorske, T. T., & Smith, S. R. (2009). Collaborative Therapeutic Neuropsychological Assessment<\/em>. New York, NY: Springer.<\/span><\/p>\nEmiliano Muzio<\/h3>\n
Tutustu my\u00f6s videoluentoon:<\/h2>\n
Psykologinen tutkimus terapeuttisena interventiona<\/h3>\n